Succession on viime aikojen osalta ollut raikkain uutuussarja johon olen törmännyt. Löytyy HBO Nordicin sarjatarjonnasta.

Sarjat joissa erityisesti vilkaistaan yläluokan (eli rikkaiden) elämään jotenkin sermin takaa, jostain syystä vetoaa hyvin usein. Billions on ollut hyvä esimerkki sarjasta, joka ei välttämättä näyttelyltään ole täysin tyrmäävää, mutta elintaso ja pörssi aihealueena ovat hyvin mielenkiintoisia. Succession menee tähän samaan laariin Billionsin kanssa.

Succession on vähän erilainen

Succession koukuttaa jo jylhästä tunnusmusiikistaan lähtien. Sarja perustuu Roy -sukunimellä varustettuihin perheenjäseniin jossa juoni rakentuu pitkälti patriarkkaisänsä toimitusjohtajan pallilta alas astumisen ympärille ja siihen kuka ottaa vastatakseen multimiljardien mediabisneksen.

Sarjassa on nopeita leikkauksia ja sen kantava teema on perhesuhteiden ristiriitaisuus, mollivoittoisen musta huumori joka on varustettu jopa koomisella epätoivolla.

Ehkä se kaikista kiinnostavin kulma sarjassa on se, että sukulaissuhteiden lisäksi tarina pyörii olennaisesti liike-elämän, bisneksen ja menestymisen tarpeen ympärillä jossa se on priorisoitu huomattavasti korkeammalle kuin yleinen mielipide sen sallisi olla. En osta jenkkiläistä ”teen 18 tuntia töitä joka päivä” -glorifiointia, mutta uskon siihen että menestyksen eteen tarvitaan enemmän työtunteja kuin työehtosopimuksien määräämät 7,5 tuntia.

Jaksot kestävät vajaan tunnin, joten ei ihan helpointa ohimennen pureksittavaa, mutta jostakin syystä resonoi itseeni lujaa. Suosittelen tutustumaan.

The post Succession, sarja jossa perhe, bisnes ja musta huumori kohtaavat appeared first on Eduardo.