Olen aina pitänyt Gaselleista, sillä nuorten miesten musiikki jossa on samaistuttavuutta omaan elämään kutittelee kuunteluhermoja. Samaan aikaan taas on viihdyttävää huomata, että kuitenkin lähiöpiiri-ympäristöt jossa Gasellit-heimo on elänyt nuoruuttaan on hyvin kaukana omasta tarinasta.

Gasellit on kuitenkin kasvanut yhtyeenä mukanani viimeisen viiden vuoden aikana. Tällä jonkinlaisella taipaleella käsittelemään arkisen elämän oikeita haasteita, mutta samaan aikaan pitäen kiinni nuoruudesta jota ei tahdota menettää.

Tässä kirjoituksessa siis vapaamuotoinen arvostavan kuuntelijan antama arvostelu Seis-levystä.

Seis-levy pelotti, mutta vakuutti

Gaselleiden tuoreimman Seis-levyn irroituksina paukahtaneet Mahtuuko Kyytiin ja täysin ääripäästä Iisan Kirje biisillä sämplätty Älä muista pahalla antoivat positiivista osviittaa levystä. Nämä irroitukset olivat osoitus myös siitä, että Gasellit on löytänyt oman muotonsa osaltaan Hätä-Miikan vahvojen kertosäkeiden kautta. Vielä ennen julkaisupäivää irroitettu Vainoharhainen Kasmir-featilla ja Betoni-intiaani lupasivat hyvää.

Silti Seis -levy pelotti. Lähinnä siksi, että mietin saako Gasellit aikaiseksi yhtä vahvoja fiilistelyitä kuin aiemmin, vai ollaanko vuosien myötä kasvettu eri suuntiin.

Muutaman kuuntelukerran jälkeen on todettava platan olevan vahva. Suhteessa aikaisempiin todella paljon aikuisempi ja samalla myös melankolisempi. Gasellien jokainen levy on ollut suhteellisen raskas, enkä tarkoita tätä pahalla. Biittivalintojen kuin lyriikoiden osalta biisit ovat olleet hyvin suomalaiseen tyyliin painostavia, mutta samalla räpeiltään väkeviä. Melodisempi ote ei ole huono, kertosäkeet on hyvin vahvoja sekä tarttuu helposti päähän, joka lienee hyvä myös uudemman kuuntelijakunnan osalta.

Sen lisäksi, että levy on monella tavalla melodisempi kuin aiemmat, on myös huomattava että jokainen yhtyeen jäsen on kehittynyt niin kirjoittamisessa kuin räppäämisessä, jonka johdosta lyriikoista nousee muutamia todella hyviä linjoja.

Biisilistalta suosikeiksi nousee selkeästi Avokämmentä, jossa JV tiputtaa koko älppärin avauslainit omaan tapaansa vahvan ankaralla otteella. Muita jonoon toistuvasti päätyneitä kappaleita on Betoni-intiaani, Asfaltti-ihottumaa sekä Vainoharhainen.

Seis on hyvä kokonaisuus, johon voi yhdistää pääasiallisesti aiemmin mainitut adjektiivit: raskas, melankolinen ja väkevä. Suosittelen silti ja jään innostuneena odottamaan levyjulkkareita, sillä näillä herroilla on yksi vahvimmista keikkameiningeistä, jota ei toki lievennä oma fanitukseni.

The post Seis! Gasellit kasvoi aikuisiksi appeared first on Eduardo.

Väittäisin kuitenkin genren alkaneen muovautumaan omakseen 2010-luvun aikana. Tämän johdosta myös suurempi yleisö on löytänyt tiensä musiikkilajin pariin. Artistit kuten Kasmir, Karri Koira, Pianomies, Super Janne, Timi Lexikon tai Reino Nordin on tehneet genrestä myös musiikillisesti rikkaampaa. Tässä vaiheessa toki on hyvä kysymys, että voidaanko edellämainittuja artisteja upottaa R&B:n alle. Siitä huolimatta kaikki näistä käyttävät paljolti R&B:n alle sopivia elementtejä: pehmeitä melodioita, laulua ja samalla rikkovat genrerajoja sekoittamalla musiikkiinsa mukaan niin poppia, funkkia kuin räppiäkin.

Samankaltaista genrehajontaa on ollut mielestäni kuultavissa mm. Sannin tuoreimmalla levyllä. Kysymykseksi jääkin, että jos pitää lokeroida niin onko Sanni sitten poppia vai R&B:tä, vai molempia?

On myös huomioitava, että genrevertailu Yhdysvaltojen ja Suomen välillä on tavallaan väärä. Yhdysvaltojen R&B:ssä on genren pohjalta historiaa useiden kymmenien vuosien takaa ja aivan erilaista kulttuuripohjaa. Ehkäpä siis osaltaan juuri kulttuuripohjattomuus tekee R&B:stä Suomessa ihan oman juttunsa. Tämän vuoksi myös artistien lokerointi tiettyjen musiikkityylien alle on lähtökohtaisesti rajaavaa sekä yhtälailla turhaa.

Sivuhuomiona myös, että samanlaista kasvutarinaa on nauttinut myös suomiräppi, joka on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana Suomessa yhtälailla ”oikeaksi” musiikkilajiksi.

Antonio antoi syyn

Tämä vahva nostalgiatrippailu ja genren tila-analyysi lähti suoraan Antonion tuoreimmasta kappaleesta. Annan Syyn -niminen kappale ilmestyi muutama päivä sitten ja kappaleessa kiteytyy pitkälti askelmerkit yhdeksi hyväksi kappaleeksi lisää Suomen R&B-kenttään.

Tämä tamperelainen herrasmies on ehdottomasti yksi omalle muistilistalleni laitettavista artisteista. Toukokuussa julkaistu Naiset -kappale keräsi ainakin Tampereella paikallisesti omat huomioarvonsa, mutta myönnettäköön että jäi itseltä vähälle kuuntelulle.

Annan Syyn on kuitenkin ensimmäistä ulostuloa ronskisti parempi kappale. Kappaleessa tytöt ne hymyillen kyselee miten menee ja kokonaisuus on erittäin toimiva. Biisin tuotantopuolella on toiminut MMEN eli Millionaire Men, joka on viime aikoina tuottanut mm. Cheekiä ja Petri Nygårdia.

Mielenkiinnolla jäänkin odottamaan, että tarttuuko suurempi yleisö Antonioon kiinni vaiko eikö.

PS. Innostuin tämän postauksen pohjalta kasailemaan Spotifyyn soittolistaa +2010-luvun suomir&b-biiseistä. Soittolista löytyy täältä. Isoksi pohdinnan aiheeksi nyt jäikin, että puuttuuko listalta artisteja. Jos mielestäsi puuttui, laita kommenttia tulemaan!

The post Antonio antoi syyn: R&B Suomessa appeared first on Eduardo.