Hyvä ja huono Bali

tiistai 26.04.2016 klo 23:44

Kuala Lumpurin onnistuneen kokemuksen jälkeen meidän ns. rantamatkakohteeksi valikoitui Bali. Pallolteltiin useampi hetki, että olisiko valikoitu osoitteeksi ennen Balia Langkawi tai Langkawin kautta Thaimaan Koh Lanta.

Päädyimme kuitenkin Baliin, sillä se piti sisällään rantoja, aurinkoa ja lämpöä – sekä sitä oli myös noin yleispiirteittäin kehuttu. Valtaosa lähipiiristä puhui sen puolesta, joten luotimme lähipiiriin.

Yhdeksän päivää Balilla

Varattiin Balin reissulle 9 päivää, joka toki on aina liian vähän jos oikeasti haluaisi päästä tutustumaan saareen kunnolla.

Aasian sisäisten lentojen osalta luotimme edellisvuotisessa reissussakin käyttämäämme AirAsiaan. Miinuksena ennen Balille saapumista oli Kuala Lumpurin kentältä pienet lisämaksut. Laukuissa 8 kiloa ylipainoa joista päädyimme maksamaan 80 euroa lisähintaa ja tulomatkan matkalippujen korotuksesta 20 euroa. Jos jotain tästä oppi, niin suosittelen ottamaan aina itselleen rehellisesti oikean kilomäärän mukaiset lisäpalvelut lentolippuihin – ihan vaan ettei tarvitse maksaa lisäkiloista hunajaa.

Meidän ajatuksena oli nähdä Balia hieman enemmälti, joten tapojemme mukaisesti valittiin Balin reissulle 3 eri majoitusta. Majoituspaikat ripoteltiin vielä sopivasti eri puolilta saarta, eli päädyimme näkemään Sanurin, Umalasin ja Nusa Duan.

Koska emme myöskään ole rinkka- tai reppureissaajaluonnetta niin näiden majoitusten eteen tulee tehtyä oikeasti töitä ennen lähtöä. Läppärit ja tabletti kuumina kumpikin tekee kotiläksyjään tulevista majoituksista. Näin jälkikäteen sitä kyllä aina huomaa tuon vaivan olleen sen arvoista.

Sanur ja Kejora Suites

Saavuttiin Balille matkustuspäivän päätteeksi joskus kahdeksan pintaan illalla. Kuten aina, paikat näyttävät pimeällä aivan erilaiselta kuin päivänvalossa joten lentokentän ja taksimatkan osalta Balin ensivaikutelmasta ei herännyt sen suurempia ajatuksia.

Ensimmäiseksi hotelliksemme olimme valinneet Kejora Suitesin, joka sijaitsi Sanurilla. Sanur on Balin ensimmäisiä turistialueita ja siihen kuuluu pitkä ranta, jossa sijaitsee paljon hotelleja.

Kejora Suites oli mahtava. Todella kaunis ja intiimi hotelli joka oli sisustettu hyvin Indonesialaisittain/Bali-tyyliin. Lukumäärällisesti myös sopivan vähän huoneita jotka asettuivat sisäpihalla sijaitsevan uima-altaan kahdelle eri puolelle. Hotelliin sisältyi myös paikalliseen tyyliin villoja, jotka käsittääkseni palvelevat osaltaan paikallisten asuntoina kuin myös loma-asuntoina. Palvelu hotellissa oli hyvää ja huone oli todella miellyttävä – paljon pieniä detaljita jotka teki paikasta autenttisen.

Hotellista merenrantaan oli matkaa villojen lomasta suljettua tietä pitkin noin 500 metriä. Ranta oli ihan toimiva, joskin sinne astuttaessa sai heti huomata miksi Sanur oli selkeästi turistialue. Jaan ongelmitta samaa ilmatilaa muiden turistien kanssa ja en koe muiden puolelta tulevaa länsimaalaista kulttuuria lähellä pahaksi. Isoimapana miinuksena Sanurin rantaraitilla oli kuitenkin se, että paikallisten hierojien, vesiurheilua tarjoavien tahojen sekä kauppiaiden (pakko)myynti oli päälleliimatun tökeröä ja samalla myös painostavaa. Näiden osalta siis tiesimme heti ensimmäisen päivän jälkeen mihin alueella ei kannata mennä.

Käytiin toki myös tutustumassa Sanuriin muutenkin. Se mikä tuntui toistuivan niin Sanurilla kuin muualla Balilla oli rakennusten hökkelimäisyys ja tietynkaltainen keskeneräisyys.

Kejora Suites

Sanur Bali

Sanur Bali

Sanur Bali

Bali

Warung Little Bird, Sanur, Bali

Kejora Suites oli kuitenkin onnistunut valinta, jossa olisi voinut viettää päivän tai pari enemmänkin. Toimisi hyvin getaway-lomaksi, jos tyytyy makaamaan uima-altaalla ja nauttimaan auringosta ja lämmöstä.

Umalas ja Bali Prime Villas

Sanurin ja Kejora Suitesin jälkeen siirryttiin kohti reissun mielenkiintoisinta majoitusta. Varattiin Umalasin alueelta Bali Prime Villas-nimisestä majoituksesta oma villa. Kotiläksyt ja Google Maps kertoi reilusti ennen varausta, että nyt ei ainakaan oltaisi turistirysien äärellä ja näin päästiin itsekin toteamaan piakkoin saapumisesta.

Umalas on Kutan alueella heti Seminiyakin yläpuolella oleva asuinalue, josta löytyy pääsääntöisesti vain paikallisia ja villoja. Alue oli melkein kuin Balin maaseutua, mutta sitten ei kuitenkaan. Umalasista löytyi lähinnä nättejä maisemia, riisipeltoja sekä jonkin verran asutusta. Löysimme majoituksen vierestä n. kilometrin päästä pienen kaupan ja yhden ravintolan, josta saimme kotiruoan makuista mei ja nasi gorengia (eli riisiä ja nuudeleita).

Mutta se mikä tärkeintä, Bali Prime Villas oli MAHTAVA ja Umalas oli todella kaunis.

Umalas, Bali

Umalas, Bali

Bali Prime Villas

Bali Prime Villas

Bali Prime Villas

Bali Prime Villas

Bali Prime Villas

Villa oli iso, aidattu ja sisälsi – mikä mukavinta – oman uima-altaan. Paikan arkkitehtuuri mukaili luonnonläheisyyttä, jonka pohjalta kylpyhuone suihkuineen oli katettu ja varustettu kevyillä seinillä, mutta silti puoliksi ulkotilassa. Elämäni ensimmäinen kerta kun pääsi trooppisen sateen aikana suihkuun. Myös villan oleskelutila oli iso katettu patio, josta oli suora pääsy uima-altaaseen.

Luonnonläheisyys näkyi myös suomalaiselle Balin luontoon tottumattomalle kevyesti miinusmerkkisenä. Kun pimeä laskeutui niin paikan luonto nousi normaalin tapaansa esiin: äänekkäät linnut, siritykset, sisiliskot ja mars-patukan kokoiset yöperhoset tulivat osaltaan tutuiksi, mutta mielestäni nämä on myös asioita jotka kuuluu paikalliseen kuvioon. Ei mitään tappavaa ja kokemuksia joita näin jälkikäteen on mukava muistella.

Kaiken kaikkiaan todella ainutlaatuinen paikka ilman älytöntä hintalappua. Maksoimme majoituksesta 120€ yöltä, joka piti sisällään myös aamiaiset, yhdet kokovartalohieronnat, kevyen lounaan ja illallisen.

Nusa Dua ja Sadara

Päädyttiin Umalasista vielä Balin viimeiseen hotelliin Sadaraan, jossa tarkoituksena oli ottaa loppulomasta kaikki irti uima-altaan ja merenrannan äärellä. Sadara oli äskettäin remontoitu hotelli, joka olisi hyvin voinut olla all-inclusive. Tavallaan turisti, mutta sitten ei kuitenkaan liialti.

Nusa Dua on alueena ns. rikkaiden turistirysä, jossa on paljon 5 tähden hotelleja. Turismi oli täällä ehkä kaikista silmiinpistävintä, mutta ilmeisesti 5 tähteä takaa sen, että hotelliasukkaat ovat tyytyväisenä omien hotellien alueilla jolloin kaupustelijoita, kojuja tai muuta ei alueelta löytynyt. Starbucks kylläkin.

Sadara oli hotellin alueiden osalta laitettu todella siistiksi ja joka päivä puutarhurit lähes millintarkasti hoitivat piha-alueen nurmikoita ja kasveja. Päädyttiin ensimmäisen huoneen kanssa puolelle jossa viereen osui rakennustyömaa, jonka meteli muistutti epäilyttävän paljon Jätkäsaaren rakennusprojekteja. Epäsuomalaiseen tyyliin totesin, että jos maksetaan 80€ yöltä on meillä oikeus olla kuuntelematta rakennustyömaan ääniä aamukahdeksalta, joten saatiin uusi huone. Korvaava huone oli edeltävää mukavampi ja alakerroksessa hieman lähempänä uima-allasta. Sadarasta kuitenkin paistoi sen vanhuus ja se, että remontoinnin yhteydessä oli lähinnä laitettua maalia sinne ja korjattu akuutteja kohtia siellä sun täällä. Ei toki sillä, että hotellihuoneessa olisi tullut liiemmälti vietettyä aikaa, sillä tavoite oli tosissaan ottaa kaikki irti auringosta ja lämmöstä.

sadara-nusa-dua

Sadara, Nusa Dua, Bali

Sadara, Nusa Dua, Bali

Sadara, Nusa Dua, Bali

Sadara, Nusa Dua, Bali

Äh, Nyepi

Meidän matkan ajankohta osui Nyepiksi, joka on paikallisten uusi vuosi. Nyepiä juhlitaan meditoimalla ja rauhoittumalla, joka etukäteen kuulosti todella mielenkiintoiselta nähdä. Todellisuudessa Nyepi oli päivä jolloin hotellin alueelta ei saanut poistua ja klo 18:00 jälkeen KAIKKI meni kiinni. Tässä on helppo riskiä kuulostaa länsimaalaiaselta turistilta, joka ei osaa kunnioittaa toisia kulttuureita, mutta ongelmakohdat olivat lähinnä viestinnässä hotellin puolelta.

Päädyimme huoneseen hieman ennen viittä ja huoneen puhelin soi joskus seitsemän aikaan jolloin ulkopuolelta siis pyydettiin sammuttamaan sisätiloista valot. Viestinnästä jäi vain uupumaan tämä, että edes asukkaiden huoneissa ei saa olla valoja päällä Nyepin aikana. Koska television osalta ruutu antoi lumisadetta, päädyttiin sitten tuijottamaan hetki tabletin ja puhelimen valoja (onneksi netti sentään toimi) jonka jälkeen todettiin paremmaksi mennä nukkumaan ennen yhdeksää.

Sadaran paras puoli olikin juuri se uima-allas ja meren läheisyys. Katsottiin joku ilta kuinka laskuvesi vei meren kauas horisonttiin ja seuraavana iltana kevyen hotelliahdistuksen jälkeen päästiin kävelemään monen sadan metrin päähän rantaviivasta. Kokemus jota on vaikea kuvailla sanoin tai edes kuvin – jäi mieleen todella merkittävänä ja oli yksi loman (sekä Balin) parhaista puolista.

Laskuvesi Nusa Dualla, Balilla

Nusa Dua, Bali

Nusa Dua, Bali

Nusa Dua, Bali

Balin hyvät ja huonot puolet

Sanottakoon niin, että oli hienoa nähdä Bali.

Olisin halunnut päästä Ubudiin katsomaan oikeita riisipeltoja sekä nauttimaan infinity poolista lähes keskellä sademetsää jossakin huippuluokan hotellissa, mutta kompromissien ja käytännön budjettisyistä se ei päätynyt tälle reissulle ohjelmaan.

Ruokapuoli oli ehkä isoin pettymys koko reissulla. Odotukset Balin ja Indonesian keittiötä kohtaan oli merko suuret, mutta vajaan 20 ravintolan kokemuksella se ei vakuuttanut. Kävimme Bumbu Balissa. Alueellisesti todella arvostettu ravintola, jossa ruoka oli pettämättömän hyvää. Pääsääntöisesti ravintoloiden ruoka ei ollut pahaa, mutta lähinnä keskitason suorituksia. Maapähkinävoita itujen kanssa oli uusi makumaailma, jota voi mukailla hyvin myös kotimaassa.

Paikalliset olivat ystävällisiä, mutta samaan aikaan hymyn läpi tavallaan huokui pakottava tarve kysyä mistä olemme ja olemmeko häämatkalla. Ehkä se on vain mielikuvituksessa, mutta näissä tilanteissa tuntui toistuvan usein tietynkaltainen muodollisuus joka ei tule vastapuolelta täysin vilpittömästi tai aidosti. Saari elää turismista, joten on luonnollista että ihmiset tietävät sen olevan tärkeä tulonlähde heille. Sen huomasi myös siitä, että lähes jokainen Balilla tarjosi oman työnsä ohella matkaopaspalveluitaan.

Tykkäsin Balin vahvasta alakulttuurista. Lähes ensimmäinen Aasian maa, jossa tatuointeihin on suhtauduttu positiivisesti ja niitä myös kehuttiin ääneen. Kehujien joukossa tuntui toistuvan selkeä kaava sen osalta, että jokaisella oli myös kaveri joka tatuoi.

Ehkä osaltamme reissu ei osunut oikeisiin paikkoihin saarella, että olisimme saaneet sen tunnelman irti mitä niin monet muut ovat saaneet. Tästä vertailukohdasta uupuu kuitenkin kokemus Gilin saarista tai Lombokista, jotka ovat myös saaneet paljon suitsutusta osakseen. Omasta näkökulmasta kuitenkin Balia suurempi kiinnostus osoittuu jatkossa kohti Vietnamia tai Thaimaan saaria.

Balin miinuspuolista huolimatta loma kuitenkin itsessään oli juuri sitä pitää: aurinkoa, lämpöä ja rantaa. Tuli nollattua pääkoppa onnistuneesti, jotta Suomi tuntuu taas hetken vieraalta.

Kirjoittanut: Eetu
Aihe: Elämää
Avainsanat: ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

More in Elämää, Matkailu
Close