Nizza kolmessa päivässä – pikainen ensikosketus Ranskaan
Loma tulee aina niin yllättäen, joten päätin hemmotella itseäni lähtemällä kokemaan Nizzan elämäni ensimmäistä kertaa.
Miksi varasin matkan Nizzaan oli pitkälti ajatus siitä, että löydän mieluisan terassin johon voin parkkeerata itseni aamupäivästä. Istua aamiaisen jälkeen samassa paikassa lounaalla ja nauttia lounaan jälkeen iltapäivää, ennenkuin poistun muualle illallistamaan. Jos ravintolasta saa ruokaa, kahvia, roseeta sekä olutta ja ympäristössä tapahtuu asioita, olen hyvin tyytyväinen.
Lähdin myöskin ensimmäisen kerran elämässäni reissuun yksin joten pohdinnassa oli kuinka arrogansseja ranskalaiset ovat suomipoikaa kohtaan, mutta nämä ennakkoluulot kumottiin ongelmitta.
Miksi Nizzasta ei synny mitään oikeaa valitettavaa?
Yhdenkään henkilön suusta jonka kanssa puhuin Nizzasta, en kuullut pahaa sanaa kaupungista. Totesin tämän myös itse.
Nizza vaikutti ystävälliseltä, sillä moni ihmisistä huomioi, reagoi ja kertoi satunnaisissa lauseissaan varmasti hyviä vitsejä – vaikken niitä ymmärtänytkään. Ranskalaisissa on jotain sellaista omissa oloissaan olemista ja tietynlaista aristokraattista rauhallisuutta. Ranskan kieli on siitä erikoinen, että siitä en todella ymmärrä kuin olehyvän, kiitokset ja nähdääntaassit. Aloittavat vielä allekirjoittaneelle aina paikallisella, joten se lienee kotiinpäin vetämistä koska kyllähän nyt ranskalaisen pitäisi aina yksi suomituristi tunnistaa.
Kaupunki on kauniin siisti. Vanha arkkitehtuuri ja lukemattoman pienet yksityiskohdat julkisivuissa herättää miellyttävän mukavia hetkiä vain pällistellessä taloja. Siihen päälle sitten puiset sälekaihtimet, joiden takana piilee oletettavasti vanhojen rakennuksien hulppeat huoneistot.
Kaikkialle ”merkittäviin” kohteisiin pääsi kävellen, joka teki kaupungin koluamisesta kovin helppoa ja kiinnostavaa. Oma hotellini sijaitsi rautatieaseman läheisyydessä, joka ei valintana ollut ehkä paras, mutta ei siltikään liian kaukana mistään.
Nizzan sää
Yksi ehdottoman hyvistä puolista oli Nizzan heinäkuinen sää, joka oli helteinen, aurinkoinen mutta kuitenkin miellyttävä. Jokaisella kävelymatkalla tiesit, että hikoilet, mutta se ei silti haitannut koska kaupunkia kolutessa tälläiset pikkuseikat annetaan anteeksi. Lämpötilat paukkuivat helposti lähemmäs kolmeakymmentä, joka näin suomen (joskin nyt poikkeuksellisen hyvään) kesään tottuneena sai tuntemaan kiitollisuutta.
Mietin kyllä, että jos Nizzassa tulisi talvella kylmä, mitä oletan että tulee, niin silloin kaupunki tuulen ja sateen hakkaamana on todella ankea. Erityisesti kun vanhat kivilinnat (ja ne kivilattiat) ovat satavarmasti kylmiä, kun kerran kylmäksi muuttuvat.
Jos vähän valitetaan kuitenkin: Nizzan hintataso
Okei, ainoa miinus Nizzassa oli hintataso joka erityisesti näkyi hotellien hinnoissa. Maksoin omasta Best Western Hotel So’Con yhden hengen huoneesta* näin heinäkuussa 440€ neljältä yöltä. Joskin valitsin hotellin pitkälti sen takia, että se sattui olemaan koko kaupungin ainoa jossa konseptina oli moderni ja trendikäs sisustus. Muut hotellit kun olivat aika ranskalaishenkisiä, joissa ainakin TripAdvisorin kuvien perusteella vallitsi juuri se ensimmäinen ajatus siitä seisahtuneesta Ranskasta. Hotellia valittaessa mietin kyllä myös Airbnb:tä*, mutta yksin lähtiessä koin että ehkä sosiaalinen viitekehys hotelliympäristössä tuntui turvallisemmalta.
Ranskalaiset ravintolat eivät ole poikkeuksetta laadukkaita ja hyviä
Älä lue otsikkoa väärin, ruoka ei missään nimessä ollut kertaakaan pahaa. Ranskalainen keittiö ei kuitenkaan ole _aina_ niin laadukas ja hyvä kuin ruokakirjat väittää. Leipä on tuoretta, mutta ei suussasulavaa.
Toisaalta taas aamiaisella kunnollinen croissant vadelmahillolla räjäyttää tajunnan ja kun sen jälkeen siirryt rosee-lasillisen pariin, alkaa elämä olla mallillaan.
En nauttinut hotelliaamiaista kertaakaan, sillä näiden hinnat tuntuivat olevan hyvin korkealla, vaan suunnistin kaupungille metsästämään kaupungin parasta aamiaista. En tiedä löysinkö, mutta Mama Delices oli omalla kokemuksellani paras, toinen hyvä oli Le Circuit joka sijaitsi liikenneympyrän läheisyydessä, jonka myötä aamiaisella riitti katseltavaa.
Suurin ihastus ruokakulttuuriin löytyi kuitenkin kadunvarsibistroista ja niistä ravintoloista joissa terassi menee jalkakäytävän ylitse. Erityisesti kun nautit pitkän kaavan kautta illallista 25 asteen lämmössä, näet samalla kun ilta hämärtyy, kaupungissa syttyvät katuvalot ja taustalla on livejazzia – aletaan olemaan oikeiden asioiden äärellä. Suosittelen Le Bistro Dalpozzo -ravintolaa tämän kokemuksen toistamiseen itse.
En tiedä oliko iltaiset ravintolavalinnat sijainniltaan huonoja, mutta tuntui että valtaosa kaupungin ravintoloista meni pitkälti klo 22:00 – 23:00 kellonlyömillä kiinni ja olisivat helposti jättäneet vapaammalla kalenterilla haahuilevan nälkäiseksi.
Alkuperäinen ajatukseni terassilla viettämisestä onnistui enemmän kuin hyvin. Löysin tieni useille terasseille vain olemaan ja lukemaan Kindlellä. Kaupungin parhaan terassin löysin kuitenkin läheltä pitkän kävelypromenaadin, Promenade des Anglaisin turistirysiä. Westminster -hotellin Le Bar -aulabaarin terassi oli katettu ja samalla hieman irti ohikävelevästä porukasta – maisemien ollessa suoraan turkoosiin mereen. Aurinkoa, taustalla juuri sopivat taustamusiikkivalinnat ja hyvä palvelu. Vaikka se palvelu maksaakin, oli se ehdottomasti yksi parhaimmista kokemuksista koko reissulla. Löysinpä myös Suomen kesähelteille soveltuvan yksinkertaisen juoman, jossa siis Perrier (hapotettu laatuvesi), jääpalat ja sitruuna istuivat toisilleen kuin nakutettu.
Nizzan aktiviteetit: pällistely ja shoppailu
Koska lähdin reissuun myös, viime vuosina itselleni tyypilliseen tyyliin, niin etten tehnyt erityisemmin kotiläksyjä en myöskään oikein tiennyt mitä halusin nähdä.
Päädyin kuitenkin erään aamiaisen jälkeen haahuilemaan Nizzan vanhankaupungin vieressä ja Promenade des Anglais -kadun päässä sijaitsevalle Colline du Chateau -linnakukkulan maisematasanteelle ja 1700-luvulta asti pystyssä olleen vuoren/linnakkeen rinteille. Päädyin tänne vähän vahingossa, joka ei nättien maisemien vuoksi haitannut lainkaan.
Poistuessani satuin kuitenkin kävelemään toista päätyä pitkin pois, joka varmaankin johti noin muutaman kilometrin ylimääräiseen lenkkiin. Toiselta puolelta pääsi kuitenkin kivasti Nizzan vanhaankaupunkiin, jossa haahuilin sisustus-, antiikki- ja taideliikkeiden ikkunoissa. Rue Martin Seytour -kadun päädyssä olleet houkuttelevan miellyttävät ravintolat olivat harmillisesti rajoittaneet itsensä vain juomatarjoiluun ennen iltaruokailijoita niin nälkäisenä jouduin matkaamaan takaisin kohti keskustaa.
Pyhitin yhden päivän myöskin shoppailuun ja vanhana retail junkiena kauppojen kokemiseen. Valtaosa Nizzan kaupoista vaikutti sijoittuvan viehättävän Avenue Jean Médecin -kadun varrelle, jonka keskellä meni kliinisen tyylikkäät raitiovaunukiskot. Kadun varrelta löytyykin monelle Eurooppaa kolunneelle tuttuja kauppoja kuten Monoprix, Bershka, Pull & Bear, klassiset Zara sekä H&M. Kauppakeskuspuolesta vastasi pitkälti Nice Etoile (josta myös löytyy Adidaksen lippulaivamyymälä) ja tavarataloista, itselleni Amsterdamissa tutuksi tullut, Galeries Lafayette. Kadun eteläpäästä löytyi sitten merkkitietoisimmille kaikki ne klassiset luxusbrändit, kuten Hermes, Chanel, Louis Vuitton jne.
Katumuodin perässähän sitä itse tuli pitkälti oltua, mutta kaupungin tarjonta vaatepuolella oli rehellisesti sanottuna heikkoa. Sneaker-kulttuuri taas oli selkeämmin esillä Nizzassa. Lenkkaripuolesta kaupungissa vastasi brittilähtöinen (Suomenkin Itikseen saapunut) JD Sports, Footlocker kahdessa eri lokaatiossa, NINE, Impact Shop ja muutamia satunnaisia muita.
Sain siis kuitenkin poltettua muutaman satasen rahaa SOLDES-lapuilla (ranskaksi alennusmyynti) varustettuihin tuotteisiin, joten ihan tyhjin käsin ei kaupoista tarvinnut poistua. Kaikkinensa helppo kaupunki shoppaamiseen ja ostoksiin, sillä kaikki liikkeet olivat lähellä toisiaan olivat myös helposti kierretty päivässä lävitse.
Loppukaneetit Nizzasta
Maksoin Nizzan lennoista* 269€ Norwegianilla (joskin paluulento oli Kööpenhaminan kautta) ja hotellista aiemmin mainitsemani 440€, eli yksin matkuvastana ei liioin halpaa lystiä. Toki halvemmallakin olisi voinut päästä.
Kaupungista jäi erittäin hyvä maku ja fiilis. Aivot saivat myös selkeästi hyrrätä aika kiireisen kevään jäljiltä niin, että tämä reissu aloitti hyvin loman. Kantava ajatus, joka jäi oli että Nizzaan voisi joskus mennä toistamiseenkin.
* Affiliate-mainoslinkki, jonka pohjalta voin saada rahallista hyötyä. Mahdolliset tulot sijoitetaan suoraan hyväntekeväisyytenä seuraavaan matkalippuun.
