Kun takkiani käänsin ja asukokonaisuuteen investoin

Takkia on aina vähän ikävä kääntää, mutta olen edelleen sitä mieltä että jos sitä käännetään – se on myönnettävä.

Jossakin vaiheessa muodin parista oli huomattavissa miehillä revittyjä farkkuja, ylipitkiä paitoja, legginsejä ja mustaa ehkä ripauksella valkoista. Tätä tyyliä kutsutaan käsitykseni mukaan vapaasti suomennettuna katugoottimuodiksi (urban goth fashion). Vannoin. Ihan oikeasti vannoin, että ei tule päälleni. Hetki eteenpäin, missäpä sitä nyt ollaankaan taas?

Ei kuitenkaan pahasti. Osaltani vaatemuodin puolella saan satunnaisesti fiksaatioita tietyistä asukokonaisuuksista jotka on käytännössä pakko-saada-tavaraa. Sain muutama viikko takaperin päähäni mielikuvan seuraavasta vaatekokonaisuudesta:

No mitä nyt taas?

1. Joggersit, eli suomalaisittain ihan vaan juoksuhousut. Pakote syntyi Calirootsin yliaktiivisen uudelleenmarkkinoinnin vuoksi, jonka myötä löysin itseni lisäämästä Publishin joggereita ostoskoriin. Sain kuitenkin viime kädessä jäitä hattuuni ja päädyin loogisempaan ajatukseen ostaa ensiksi Hennesin vastaavat ja vasta sitten investoida tarpeen vaatiessa merkkiin.

Yläosaksi päässäni oli päätynyt valkoinen t-paita tai vaihtoehtoisesti palelevalle sortille 2. valkoinen pitkähihainen, joten päädyin ostamaan Adidas Originals Beckenbauer -collegen Asokselta.

Jottei asu jäisi täysin tyhjäksi, ylhäällä näkyvät Roshet eivät olleet 3. kenkävalintana vaan Sneakersnstuffilta Fedexin kuljetettavaksi päätyi Nike Skateboardin nahkaiset Stefan Janoskit, jotka itseasiassa kerkesivät jo lähteä kerran reklamaation puitteissa takaisin. Odottelen vielä korvaavia saapuvaksi.

Kas näin, yksi asufiksaatio korjattu yhtäaikaa kalliilla kuin halvallakin. Koko setin hinta taisi pyörähtää parin sadan haarukkaan, mutta mitäpä sitä mies ei omien tarpeidensa eteen tekisi? On ainakin matkustusasu lähitulevaisuudessa odottavaa Aasian matkaa varten.