Tuplariimi: Drake – More Life

1. 0:08

   Hei ja tervetuloa Tuplariimin pariin. Minä olen Lauri. Ja minä olen Eetu. Pitkästä aikaa taas studiossa Eetun kanssa jauhamassa räpistä. Kampissa. Kyllä. Me ei olla enää Herttoniemessä hyvissä vesissä, vaan me ollaan siirrytty tänne keskustan hienommille alueille. Ollaan siirrytty Monsp-alueelta Rähinä-alueelle. Kyllä, nyt me otetaan biittiin. Kyllä, todellakin. Ehkä. En mä usko. Niin. Ei me niin hyviä olla. Ei me olla kehitytty. Mutta paljon on tapahtunut tässä muutaman kuukauden aikana, kun ei olla studioon päästy. Joo, meillä on ollut tällaisia pieniä väliaikoja tässä, ennen kuin ollaan saatu aikaiseksi, että kalenterit osuu yhteen.

2. 0:50

   Mutta täällä me ollaan, ja tarkoitus olisi kovasti ottaa vuosi 2017 taas haltuun. Kyllä, isoimmilla julkaisuilla, mitä tänä vuonna on tullut. Käsitellään niistä kaksi, toinen vähän myöhemmin, ja kumpikaan niistä ei ole Gasellit tai Profeetat. Vaikka Lauri kovasti halusi, että me käsitellään nämä kaksi julkaisua, niin mun täytyy sanoa, että mä en osaa antaa Profeettoihin yhtään omaa insaittia, koska en ole kuunnellut. Siitä pisteet miinus minulle. Ja sitten Gasellit ollaan kuunneltu, mutta siinä me tultiin tietynlaiseen konsensukseen ehkä siitä, että ihan ok-levy, mutta ei välttämättä jakson arvoinen. Joo. Eikä Profeetatkaan kyllä ole jakson arvoinen.

3. 1:30

   Ei. Kyllä me tänään siirrytään tuonne lahden taakse tällaisiin vähän suurempiin artisteihin. Kyllä, molemmat Pohjois-Amerikan maat katetaan. Toinen Kanadasta, toinen Yhdysvalloista. Kanadasta pystyy varmaan päättelemään, että mitä käsitellään. Joo, se on tämä meidän kaikkien tuntema meemihahmo. Kyllä, Toronton oma poika, marraskuun oma poika. Joo, totta. Toi oli hyvä. Anteeksi, lokakuun, koska October. Toi oli huono. Ihan vitun huono. No, mutta sinne se meni. Ei se mitään. Mutta tarkoituksena olisi siis käsitellä Drakea. Kyllä. More Life. Joo, jos Lauri ei olisi niin kova Kanye-fani, niin musta tuntuu, että Lauri olisi silloin Drake-fani.

4. 2:13

   Olisinko mä väärässä? Oot. Okei. Mikä olisi sitten, jos sä et olisi niin kova Kanye-fani, niin mikä sitten tulee? Varmaan Kendrick. Ja myös tän alkuvuoden mä oon fiilistelly ihan vitusti Migosia. Okei. Toi Migos on mielenkiintoinen, koska se on vähän semmoisessa pelikentässä, semmoisessa mun mielestä laarissa, missä sitä on hirveän vaikea mennä laittaa jotenkin sellaiseen... Kenen kanssa, jos sun pitää nimittää sen kanssa yhteisiä tekijöitä tai toinen artisti, joka olisi tosi samantyyppinen, niin mun on hirveän vaikea mennä heittää sitä semmoiseen siiloon. No, hyvin vahvasti Atlantan skenessä semmoisessa, Futuren ja Young Thugin ja niiden kanssa.

5. 2:56

   Että kyllä se samalla tavalla on trappia, mutta siinä on oma twistinsä, kun niitä on kolme tyyppiä ja ne pelaa sillä omalla kemiallaan. Ja se, miten ne riffaa toistensa kanssa, se mun mielestä just erottaa ne edukseen. Tai että Culture on ehkä eka trappilevy, mistä mä oon ollut silleen, että ei vittu, jees, nyt on hyvä meno. Joo. Mutta itse Draken, mites? Levy? Joo. Tai siis soittolista. Niin, soittolista.

6. 3:25

   Musta pitkästä aikaa oikeasti hyvä Draken levy. Sä et tykännyt edellisestä, tai edellinen jäi sun mielestä vajaaksi, mä muistelen, että sulla oli... Siis joo, Views ja varsinkin nyt More Lifeen verrattuna, niin onhan se tosi kehno. Siis ihan kokonaisuutena, ihan biisitasolla. Se on musta... No ehkä mä käsittelen ennemmin, että miksi More Life on niin hyvä. Se on varmaan parempi lähestyminen. Mutta siis ehkä sivukaneetti tähän näin, niin se, mitä ollaan aikaisemmassa jaksossakin sun kanssa muistaakseni puhuttu, on ollut se, että edellinen levy on silti soinut tosi paljon. Vaikka ei se ole ollut levyajatuksena semmoinen, että tämä on ollut ihan sikahyvä.

7. 4:09

   Mutta silti jos katsoo Last.fm:ää molempien osalta, niin mä muistelen, että se on silti ollut siellä soitetuimpien joukossa. Mutta tässä on sama kuin More Lifen kohdalla, että kun siinä on niitä biisejä joku 20 vai kuinka paljon niitä nyt olikaan. Siis todella monta. Että kun sitä ei tarvitse kuunnella kuin pari-kolme kertaa, niin siinä on 60 soittoa, ja se on jo aika paljon. Se on kyllä totta, että se pituuskin ratkaisee. Kyllä, mutta silti jäi soimaan sitten ne muutamat hitit, mutta nyt mua jotenkin ahdisti se, että se on niin jotenkin synkkä levy. Ja sellainen, että mua häiritsi jo se Draken sulkeutuminen If You're Reading Thisillä.

8. 4:50

   Siinä alkoi olla jo sitä, että olen niin menestynyt ja olen niin suosittu, että minun pitää pitää etäisyyttä kaikkiin, ja en voi luottaa enää kehenkään. Niin sitten Viewsillä se meni jotenkin vielä pidemmälle, ja sitten siellä oli ne muutamat vähän poppimmat raidat mukana, mutta sitten se oli yleisilmeeltään jotenkin silleen tosi ankea levy. Että Drake ei ollut enää hauska. Se ei ollut enää... Se yritti olla kova... Musta More Life taas uskaltaa olla silleen semisti nolo ja aika paljon herkempi. Siellä oli semmoisia tiettyjä laineja, vähän jotenkin sellaista humoristista otetta, muun muassa se J.Lo-viittaus ja tämmöisiä pieniä heittoja, mitkä...

9. 5:32

   I drunk text J.Lo, it bounces back. Niin mun mielestä se on tavallaan osoitus, että... Joskin siis oli tälläkin levyllä mun mielestä vähän sitä samaa semmoista norsunluutornista huutelua siitä, että kuinka yksinäinen olenkaan. On on, mutta jotenkin se käsittelee myös niissä, Passionfruitissa ja niissä biiseissä, sitä, että koska elämäntilanteet on suhteissa niin erilaiset, että se kiertää paljon ja sillä ei ole aikaa, niin se ei pysty... Suhteet on tosi mahdottomia, ja se käsittelee sitä tosi avoimesti, kun taas sitten Viewsillä ja If You're Reading Thisillä se touhu on enemmän sitä, että koska olen niin menestynyt, niin sinä haluat minulta vain rahani ja maineeni.

10. 6:15

    Kyllä. Ja nyt se oli paljon vähemmällä. Joo. Minkä takia sun mielestä Passionfruit on hyvä biisi? Se on sairaan koskettava. Se on myös tarttuva. Ja myös tosi hauska biisi. Alussa se... Mä en tiedä, onko se jostain sen keikalta vai mistä se samplee sen hold on, hold on. Mä en nyt myöskään osaa sanoa. En mäkään, mutta se oli jotenkin hauska lisä. Että niinku get more drinks because I sound more better when you drink more. Joo, ja se on itse asiassa mun mielestä levyn jotenkin kaaren kautta... Tai jos miettii sitä kokonaisuutta tai soittolistaa, niin ehkä siinä tietyllä tavalla se alkupään semmoinen pehmeys ainakin puree muhun huomattavasti enemmän kuin ehkä sitten, kun se menee loppua kohti, niin siitä tulee vähän raskaampi.

11. 7:04

    Ja ehkä myöskin sitten se kappaleiden lukumäärä syntyy siinä paineeksi, koska sitten se synnyttää sen, että levyn tarinankaaren kantaminen rupeaa... Se menee vaan raskaaksi loppupäästä, jonka takia ainakin mä itse huomaan, että kun kuuntelin useamman kerran, niin se loppupää jää jotenkin enemmän puuroksi, koska siihen ei enää pysty samalla lailla keskittyä. No mä just tänään kuuntelin sen uudestaan läpi, ja mulla tuli ekaa kertaa se, että siinä loppupäässä tulee tosi monta sellaista keskitempoista biisiä tai jopa hidasta biisiä, ja kaikki menee vähän mollivoittoisesti, ja kaikissa on vähän silleen melankolinen tunnelma.

12. 7:44

    Ja kun niitä biisejä on seitsemän, se on jo vähän silleen, että tää on liikaa. Totta se. Niin, mut sit Passionfruitista vielä, että se on myös tosi virkistävä biisi siinä levyn alussa, kun kaksi ekaa biisiä on aika sellaista räppiuhoa. Joo, niin on, kyllä. Koska mä muistan, että mä silloin, kun se levy tuli, laitoin sen aamulla soimaan, ja puolisoni sanoi, että se ei nyt sunnuntaiaamuna jaksa kovaa räppiä. Joo. Ja itse asiassa mä sain vähän samantyyppisen kommentin silloin, kun mä laitoin sen meillä soimaan ehkä vähän väärään hetkeen, koska halusin kuunnella sitä. Kyllä me se kuunneltiin läpi, mutta huomas sen, että se ei siihen tiettyyn atmosfääriin jotenkin ehkä istunut, koska siinä on tosi paljon sellaisia raskaitakin biisejä.

13. 8:33

    On, mutta se on hauska, että jos oltaisiin menty yksi biisi eteenpäin, niin se tunnelma olisi muuttunut aivan täysin. Joo, ja tuosta tunnelmasta just se Get It Together, joka muistaakseni seuraa sen Passionfruitin jälkeen. Joo, house-biisi. Joo, siis mä en tiedä miksi, mutta just nimenomaan siitä tulee jotkut semmoiset Bali-rantavibat, ja sä istut katsoen, tiedäks sä, auringonlaskua merelle, ja sulla on kaikki hyvin. Ja se jotenkin just se toistuva housebiitti siinä, tai sen tyyppinen, niin se jostain syystä puree tosi lujaa, mutta samaan aikaan se on tosi irti kontekstista, koska se on mun mielestä jotenkin kappale, joka ei istu Drake-nimen alle. Ei, mutta musta toi on hyvä pointti, mä halusin tuoda tän itsekin esiin, koska mä luin Rolling Stonen juttua siitä levystä, ja siinä heitettiin argumentti, että tää on levy, millä Drake ottaa roolinsa globaalina poptähtenä.

14. 9:27

    Koska siinä just sillä biisillä on eteläafrikkalainen tuottaja, ja se Jorja Smith, joka siinä laulaa, on 19-vuotias. Olisiko se Karibialta se sitten kotoisin? Ja siellä on just grimeä aika paljon, että Giggs on kahdella biisillä, Skepta saa oman biisin, siellä on sitten Karibia-vaikutteita tosi paljon, Drake räppää myös jollain tosi kämäisellä Jamaika-aksentilla, mikä on taas vähän tosi noloa. Pitääkö sun tämäkin taas tehdä? Nimenomaan. Menetin kasvoni.

15. 10:08

    Sä oot Torontosta, että älä. Vaikka ilmeisesti olet Rihannan kanssa ollut jiggi-jiggi, niin älä. Se ei silti riitä siihen, että sulla on perusteet tehdä. Niin, nimenomaan. Mutta mun mielestä se oli hyvä pointti, ja mä ostin sen aika täysin, koska siis Drake jotenkin räppää vähemmän tuolla levyllä, laulaa enemmän, siellä on vaikutteita niin monesta eri paikasta, ja se jotenkin muutenkin tuntuu vaikuttavan siltä, että se ei halua olla räppäri, vaan se haluaa olla tosi iso stara, joka vetoaa mahdollisimman moneen. Ja siihen tuollainen pehmeys, taas sellainen, että se uskaltaa olla herkkä, se uskaltaa vähän nauraa itselleen, uskaltaa nauraa sille, mitä siitä on käsitelty, just nämä J.Lo-jutut.

16. 10:54

    Että siinä on I drunk text J.Lo, ja sitten vielä Teenage Feverillä sämplätään J.Lo-biisiä, missä se siis räppää siitä, kuinka rakkaus on tuntunut siltä, kuin sulla olisi teenage feveriä, mikä on musta silleen ihan tosi mahtavaa, kun se oli yhdessä J.Lon kanssa, ja kun J.Lo breikkasi, niin... Joo, ja siis kyllä mä ehkä mielenkiinnolla jotenkin odotan sitä, että mitä se esimerkiksi videopuolella tulee olemaan. Mitkä täältä irtoaa videoiksi, koska siis Hotline Blingistähän tuli, että sehän lähti ihan meemimonsteriksi sillä omalla GIF-kamallaan ja muualla, missä Drake heittelee pokepalloja.

17. 11:35

    Pitsapalasia. Niin, että siitä tuli sen kautta jo se ilmiö, ja sitten artistin on pakko ymmärtää oma roolinsa ja se kyky myös raidata sen internetin aalloilla. Siis, että toi on ehkä just sitä nykypäivän poptähteyttä, että sun pitää ymmärtää myös se viitekehys, missä sä oot, ja mitkä sun jakelutiet on nykypäivänä. Ja sitten mä väitän, että Draken tapauksessa siellä yhtenä jakelutienä toimii se netti ja meemit. Joo, ja mun mielestä toi on aika hyvä pointti myös toi, että sitä kutsutaan soittolistaksi. Niin. Että sitä ei kutsuta siis albumiksi. Sehän on yrittänyt selittää, että tää on joku välivaiheen levy, että tää on portti seuraavaan askeleeseen, niin paskat vitut, että kyllähän toi nyt on mietitty ja harkittu ja tehty kokonaisuudeksi, vaikka se nyt ei kokonaisuutena välttämättä toimi, mutta se ongelma ei ole se, että sitä ei olisi rakennettu albumiksi, vaan se, että se on niin pitkä.

18. 12:30

    Kyllä. Mun täytyy sanoa, että jos miettii levyn osalta omia lemppareita, tai ehkä siis itse asiassa levyn... Mulle yllättäen, mä oletin jotenkin, että alkupäästä Passionfruit tai Get It Together olisi ollut niitä kappaleita, jotka jotenkin sais itseltä sen, että nämä on ne kovimmat, mutta siis Portland. Se on muuten ihan sairaan kova. Ja sitten päästään siihen Migosiin. Siinä on Quavo Migosista. Joo, Quavo, Travis Scott ja Drake on Portlandilla, ja ehkä vielä tietyllä tavalla sen kyseisen kappaleen biitti.

19. 13:08

    Se huilu siellä, tai mä en edes tiedä, onko se huilu, mutta siis se... Sehän on nokkahuilu, se on hävytön. Se jotenkin, siis siinä on jotain sellaista, minkä takia siitä kappaleesta tuli mun lemppari. Siis se erottuu sieltä just sillä, että onko nämä nyt tosissaan, koska siinä on just se ja sitten vielä ne Draken huudot. Joo, ja siis tietyllä tavalla se, että mä muistan semmoisen hetken, mä olin duunissa, kun mä laitoin levyn soimaan, ja sitten jotenkin semmoinen, että okei, tää menee nyt täällä taustalla puurona ja kuunnellaan. Ja sitten kun se lähtee, siinä on aika pitkä osa sitä huiluluuppia, mikä siinä pyörii ilman mitään ylimääräistä, niin se lähti jotenkin sieltä, ja sitten sen jälkeen koko loppupäivän vaan jotenkin se nokkahuilu siellä mun takaraivossa vaan rullailee.

20. 13:54

    Vaikka mä en edes kuuntele sitä kappaletta, kun pyöräilen sieltä töistä himaan, niin edelleen siellä pyörii se, ja sitten jotenkin vaan silleen, että okei, tää oli nyt se kappale tältä levyltä, joka tatuoitui ainakin takaraivon perukoille. Joo, ja sitten musta on hauskaa myös siinä biisissä se, että kun tulee se Quavon fiitti, niin se huiluosa jää vähän taustalle ja se biitti muuttuu simppelimmäksi. Ja sitten kun tulee Travis Scott, niin sitten se biitti muuttuu taas aivan täysin. Että se on jotenkin kolmen räppärin yhteisbiisi, jossa kantava voima on jotenkin niiden omat vahvuudet. Ja sitten ne on ympätty yhteen, ja siitä on jotenkin tullut toimiva biisi. Joo, ja se toimii tosi hyvin, ja itse asiassa nyt kun sanoit ton pointin tuosta, että siellä vaihtuu se biitti ja taustat, niin tällä levyllähän on tosi paljon, tai soittolistalla.

21. 14:42

    Mä puhun siitä levynä, koska mulle se näyttäytyy nyt levynä, vaikka väitettäisiin mitä. CD:nähän se myös julkaistaan, että siis tää playlist-homma nyt on vähän silleen... Se on kuitenkin taltioitu levylle.

22. 14:56

    Tällä levyllä on mun mielestä tosi paljon semmoisia yliheittoja. Mä en ehkä tiedä, mikä sille on eksakti oikea termi, mutta just nimenomaan se, että biisin sisällä saattaa vaihtua biitti. Tai se tunnelma lyödään, leikataan keskeltä ihan erilaiseksi. Tai siinä tapahtuu joku semmoinen, että voisi olettaa, että ne olisi kaksi eri kappaletta, mutta ne onkin samaa kappaletta, mutta siinä tapahtuu joku täysin sellainen musiikillinen vaihdos. Ja niitä on tällä tavalla tosi paljon. En mä tiedä, onko niitä ollut aikaisemmin, en mä osaa niin suoraan heijastaa, mutta tässä se ehkä jotenkin tietyllä tavalla korostuu. On niitä enemmän kuin aiemmin. Musta ehkä just se, mikä vetoaa tuolla More Lifella, on se, että ne on ajatellut sen soittolistana.

23. 15:43

    Ne on antanut niille vapauden kokeilla. Ja se ei oo jotenkin niin hiottu. Se ei kuulosta siltä, että tätä on nyt hinkattu studiossa kuulostamaan täydelliseltä. Vaan että siellä on jotenkin säröjä, ja siellä on sellaista vähän sillä tavalla, että ollaan menty ja pistetty hommia purkkiin. Mutta onko se tämmöistä, miten sä näet? Onko se tällaista grime-liitännäistä tekemistä, tai sellaista, että päästetään vähän sellaista säröä siihen musantekoon? No kun Drake ei taas ole hahmo, jolle sopisi särö. Säröt. Tai siis henkilökohtaiset säröt joo, mutta sellainen musiikillinen särö, koska siitä on ihan hirveästi juttuja, kuinka se räppää nuottia ja kuinka se on kehittänyt laulamista.

24. 16:29

    Se on kovin vokalisti räppiskenessä, niin jotenkin sellainen, että se menisi ja räiskisi spontaanisti asioita, tuntuu tosi ei-Drakelta. En mä tiedä, kuulostaako toi spontaanilta. Mutta sellaiselta, että ollaan mietitty asioita, mitä ollaan haluttu kokeilla. Ollaan mietitty vieraita, joita ollaan haluttu. Silleen, että ei ole mietitty ehkä, että miten tämä on hallittu kokonaisuus, vaan annettu kaiken mahdollisen...

25. 17:06

    Multa menee sanat sekaisin, jatka sä. Keräilen ajatuksiani. Kyllä, sain kiinni ajatuksestasi, ja ehkä tässä just se, että voiko se sitten toimia niin, että poptähdellehän itse asiassa, jos me ajatellaan artistia, niin ei sovi se, että sä teet mitään musiikillista tai taiteellista, jossa on isoja säröjä. Jos sä, okei, sun pitää tehdä asioita, jotka on eri lailla tehtyjä tai herättää jotain ärsykkeitä tai muita, mutta musiikillisesti ne on kuitenkin tyypillisesti aika viimeiseen asti hiottuja. Ja ne halutaan laadullisesti pitää myös sellaisina. Mutta sitten samaan aikaan se, että Drake on tiputtanut kuitenkin muun muassa edellisen levyn osalta, niin siellähän tuli jo paljon vähän silleen kämäsiä raitoja, SoundCloud-tyyppisesti biisejä ulos.

26. 17:56

    Joo, niin on. Ja siinä loppusyksystä sieltä tuli neljä vai viisi uutta biisiä, missä oli muun muassa toi Fake Love, joka on ainoa niistä, joka päätyi tolle.

27. 18:14

    Joo, itse asiassa mä kuuntelin sitä Fake Lovea, se oli semmoinen, joka jäi jotenkin päähän, plus että mä oon muistaakseni jossakin anniskeluravintolassa, jossa on soitettu hyvää musiikkia, kuullut sen, ja olen silloin todennut, että tämähän on Draken kappaleista sellainen, jolla on jotain painoarvoa. Mä en muista niitä muita, mitä sillä on irtona, mutta siis mä kyllä kuuntelin nekin läpi, mutta ainoa, mikä mulle jäi mieleen, oli se, missä oli 21 Savage, Sneakin' nimeltä. Sellainen tosi painostava, ja Drake räppää tosi kovanaamaisesti, ja sitten siellä on 21 Savage, joka on Atlantan pahimpia poikia. Sitten siihen tehtiin musavideo, mikä oli kuvattu tyyliin VHS:llä, ja ne on jossain kartanobileissä ja pyllyt hytkyy ja jätkät heittelee seteleitä, silleen tosi räppivideo.

28. 18:59

    Joo, rap life. Ja just mietin sitä, että mä just katoin tota Draken Vevoa, ja Hotline Bling on sen viimeisin video siellä. Vaikka sille Sneakinille on kyllä tehty video, mutta musta tuntuu, että se on vähän silleen jotenkin... Mikä se sitten se taidepläjäys oli, mikä tuli, tämmöinen lyhytelokuva, joku seitsemänminuuttinen, missä se... Mutta kun sekin tuli jollekin, se ei ollut edes sinkkubiisi. Ei, mutta sekin oli, eikö se ole, mutta se oli jollekin biisille kuitenkin. Oli se silleen joku biisin nimi, mutta se on varmaan näitä Apple Music -hommia, että kun Apple vaatii jotain, niin... Mutta tämä kyllä on muuten mielenkiintoista, että se on tehnyt Applen kanssa sairaan ison diilin silloin aikoinaan. Että ne levyt menee sinne yksinoikeudella, Views oli siellä kaksi vai kolme viikkoa yksinoikeudella.

29. 19:42

    Sitä piti odottaa Spotifyyn. Joo, niin More Life sitten pamahti kaikkialle saman tien, että onko tämä nyt Age of Exclusivity loppunut. Niin, ehkä se on sitten tietyllä tavalla, voisin kuvitella, että on se vähän silleen kuuntelijoidenkin kiusaamista. Onhan se, joo. Että sitten, jos sä haluut nyt olla artisti, joka tarjoaa ne biisit per heti sille yleisölle, joka sitä haluaa kuluttaa, niin... Sehän tavallaan, jos ajattelee nykypäivän, mä en ole ihan varma, mutta mä oletan, että nykypäivän soittolista-ajattelua ja sitä, että miten listoja tulkitaan, niin kyllähän ne striimaukset siellä vaikuttaa. Ja jos sä tiputat sieltä yhden silleen Euroopassa suhteellisen merkittävän striimausalustan pois kolmeksi viikoksi, niin kyllähän ne vaikuttaa siihenkin, että minkälaisen lähdön se levy saa.

30. 20:26

    Joo, ja mä en muista, Spotify on kyllä Jenkeissäkin tosi iso, en muista markkinaosuuksia, mutta kyllä se siellä taitaa Tidalin ohi mennä ihan reilusti, muistaakseni Apple Musicin. Joka tapauksessa ihan silleen, mietin, että jännä veto. No, mutta se on vain positiivista, otamme sen vastaan ilolla. Kyllä. Joo. Mutta en mä tiedä, siis mä... Ehkä kokonaisuudessaan oon kanssasi samaa mieltä, että parempi kuin edellinen levy, ja kyllä mä tästä tykkäsin, mutta oon ehkä sitä mieltä edelleen, että se on vähän liian pitkä. On, mutta siihen on helppo just suhtautua, kun sanotaan, että se on soittolista, niin sitä voi kuunnella kuin jotakin soittolistaa, että sieltä vaan nappailee niitä biisejä, silleen, että voi valita parhaat päältä ja soittaa niitä.

31. 21:11

    Kyllä. Ja musta siitä saa helposti ne 10–12 biisiä, mitkä on hyviä, mihin haluaa palata. Mutta se sitten, ehkä mä jotenkin koen, että tässä tämä mies taas puhuu, tai tulee tämä tarve siihen, mutta siis se fiilis siitä, että sulla on kokonaisia albumeita, joita sä kuuntelet kokonaisuutena, niin kyllä mä sitten nostan silleen jotenkin hirveän paljon hattua silloin, kun ne kokonaisuudet toimii hyvin yhteen. Että sitten, en mä tiedä, se ajatus siitä, että joku on tehnyt kuitenkin, että joku on suunnitellut sen, että tämä soittolista on nyt rakennettu näin, ja tässä on tämän verran kappaleita, ja ne menee tässä järjestyksessä. Niin sitten se, että sä vetelet sieltä tietyt biisit pois ja jätät jotain, niin sitten...

32. 21:56

    Mutta ei tuossa oo mun mielestä mitään sellaista kokonaisrakennetta, että se ei kerro tarinaa, ne biisit, vaan vaan siitä itsestään ja siitä, kuinka se tuntee asioita. Joo joo. Ja ei siellä... siellä ei oikein oo mitään kaarta.

33. 22:14

    Vaikka se Drake itsessään. Niin, mutta sillä ei... No siis se on jotenkin nykypäivän poptähti, että se on jotenkin autofiktiivistä se koko Drake-homma, että kuuntelemme Draken levyjä, jotta tietäisimme, miten Drake on elänyt ja miten se on kokenut asioita. Niin. Ja mä haluan tuoda sen Jennifer Lopezin taas esiin, koska vaikka Drake on ollut aina tosi tunnustuksellinen, että siellä on jo toisella levyllä ollut se biisi, missä on niitä jotain puhelinviestijuttuja ja on kännisoitteluteemaa, niin silti toi, että se tuo sen Jennifer Lopezin esiin, toi mulle ensimmäistä kertaa sellaisen tunteen, että nyt ollaan tosi kiusallisten asioiden äärellä.

34. 22:59

    Mä tiedän tämän ihmisen, josta se puhuu, vaikka mä en tunne sitä, niin se on silti yksi maailman isoimmista superstaroista. Ja silti on tosi vaikea sanoa, että mikä siitä on totta ja mikä ihan sepitettä. Niin, tämäkin vähän just silleen, että siis kyllähän toi koko keskustelu, mikä käytiin Draken ja J.Lon välisestä suhteesta ja siitä spekulatiivisesta statuksesta, niin se oli aika läsnä. Ja sitten mun mielestä se nyt vaan osoittaa järkevyyttä, että sä nyt yhdistät sen vielä tässä vaiheessa mukaan. Oli se sitten mitä tahansa, vaikka se olisi vaan stuntti. Että sitten taas toisaalta, niin en mä tiedä. Mulle J.Lo nyt ei ole ehkä ollut hahmona tai artistina sellainen, että...

35. 23:44

    No ei mullekaan, mutta silti se ero on siinä, että mä jotenkin pystyn yhdistämään sen todelliseen henkilöön, kenestä tässä nyt saatetaan puhua tai laulaa. Niin, toisin kuin aiemmilla levyillä, että se on saattanut olla joku, tiedäks, Lisa Torontosta, ihan kuka vaan. Niin sitten se on vaan Draken näkemys siitä, että oli nyt vähän paskasuhde, että soittelin kännissä ja asiat meni pieleen, että riideltiin pizzabaarissa.

36. 24:17

    Onhan sekin tavallaan kiusallista, mutta se on silti vaan sitä, miten se on kokenut. Ja sitten heti kun siihen tuodaan joku tuollainen hahmo, jonka mä tiedän, niin se... Ei siinä ole mitään järkeä, miksi mä koen sen niin kiusalliseksi, mutta mä koen sen. Niin, siinä ei todellakaan ole mitään järkeä, mutta näin nämä asiat nyt koetaan. Näin nämä asiat koetaan. Ja siis tämähän onkin sitten musiikin hyviä puolia, että ne saa kokea siltä kuin ne tuntuu. Ja sitten myöskin se, että mieluummin mä sanoisin sen juuri noin, että jos se herättää kiusaantumisen tunnetta, niin onhan siinäkin onnistuttu tekemään jotain oikein. On, ja siinähän Drake on tosi harvinainen räppäri, että se uskaltaa aiheuttaa sen jotenkin epämiellyttävän kiusallisen olon.

37. 25:07

    Että siinä on ristiriitoja siinä hahmossa, se on ihan mahtavaa. Joo, se on kyllä tuon kokoiselle artistille enemmän kuin miellyttävää, että siellä on kyky heittäytyä tuon tyyppiseen keskusteluun ja altistaa itsensä ehkä ennen kaikkea, niin mun mielestä se on niinku hattu. Joo, tietyllä tavalla joo, mutta muistan avautuneeni vuosi tai kaksi sitten kavereille, että kun jotenkin nykypäivän poptähtien, jos puhutaan Taylor Swiftistä ja puhutaan Beyoncésta ja puhutaan Adelesta, niin ne biisit aina luetaan sen kautta. Että mistä elämänvaiheesta ne aina laulavat, ja että tää on niiden elämästä, ja se on tosi-tv:tä musiikin kautta, ja Drake on myös tavallaan tosi-tv:tä musiikin kautta, ja Kanye West on todella paljon tosi-tv:tä musiikin kautta.

38. 26:00

    Mutta jotenkin Kanyessa ja Drakessa viehättää se, että ne jotenkin altistaa itsensä niin avoimeksi, että se muuttuu sellaiseksi, että jotenkin se on aidompaa. Joo, ehkä, ehkä en. Kanyen kanssa mä en ole ihan varma tästä. No en mä tiedä, nykyisin kyllä joku Pablo oli tosi vaikea, mutta sitten taas 808s on sillä tavalla. No joo, siinä suhteessa, että nämä viimeiset hetket ovat olleet vähän haastavia noin julkisuuskuvan ja kaiken muun kautta hahmottaa, että missä kyseinen artisti tällä hetkellä menee. Että siinä suhteessa Drake on vähän enemmän jalat maassa tämän kanssa kuitenkin.

39. 26:42

    Ainakin vielä. Vielä. Mä toivon, että se on vielä pitkään, mutta mulla on semmoinen läppä jostain haastattelusta, että sehän on eläköitymässä. Joo, se on paljon puhunut siitä, että sillä on ollut joku viisivuotissuunnitelma monta vuotta, ja että nyt ollaan siellä loppupäässä. Joo, kun mä en muista, se oli, se liittyy mun mielestä olennaisesti ikään, mutta mä en ole nyt varma, minkä ikäinen Drake on. Täytti just 30. Okei, olisiko se sitten ollut niin, että se oli joku 34, 35. Siis nyt voi puhua ihan... En mäkään muista sitä, mutta ei se kaukana ole. Siis vähän yli 30, niin I'm out. Joo, ja sitten se lähtee pelistä. En, siis mä en jaksa uskoa, että se lähtee yhtään mihinkään. Se tekee varmaan Jay-Z:t, että se ilmoittaa jonkun eläkkeen, ja sitten menee kaksi vuotta, ja I'm back!

40. 27:26

    Joo, tulee fiittaamaan niinku Hova. Niin. Can't leave rap alone, the game needs me. Kyllä, se on. Jollainhan rahatkin pitää tehdä. No musta tuntuu, että Drake on tehnyt niin järjettömästi gillaa, että silleen ei kyllä pikkurahan puutetta tuu olemaan moneen, moneen vuoteen. Ootko nähnyt, mitä 50 Centille tapahtuu? Tässä puhutaan vähän eri kaliiperin artistista kuin 50 Centistä. Miten sä nyt noin? 50 Cent on ehkä vähän enemmän idiootti. Mä katoin just jonkun leffan, missä oli 50 Cent näyttelijänä. Southpaw. Siinä oli toi... Aa, se nyrkkeilyleffa. Joo, niin siinä oli 50 Cent, ja se oli jotenkin vähän silleen...

41. 28:09

    Tää on hauskaa, koska se leffahan oli Eminemin idea. Oli vai? Kyllä, Eminemin piti näytellä, siinä piti olla allegoria siitä, että se Southpaw meinaa siis sitä, että on vasuri, ja yleensä on niinku... Onko se ortodoksityyli, että se lyö oikealla? Nyt puhut sellaisesta lajista, josta en ymmärrä mitään. Mä selitän tämän tarkemmin. Kato, kun Eminem on valkoinen jätkä, altavastaaja ja muuta, niin se Southpaw-homma kato liittyy siihen, että se lyö eri tavalla kuin muut. Ja sitten se... En mä tiedä, kuinka paljon siinä juoni muuttui, kun siihen tuli Jake Gyllenhaal, mutta... Joo, mutta kyllä Eminemille sitä räätälöitiin, ja Eminem oli pitkään siinä mukana, kunnes sit vetäytyi.

42. 28:50

    Okei. Sanotaan, että Gyllenhaalin rooli siinä oli ihan silleen arvoisensa kyllä, että se oli aika pumpissa. Se oli aika pumpissa, kyllä. Mies on tehnyt töitä, kyllä. Joo. Kuten myös Drake. Joo.

43. 29:04

    Draken lisäksi... Joo, Draken lisäksi. En mä tiedä, mitä näitä nyt on Draken lisäksi. Mutta siis en saa kiinni, mitä olin sanomassa, koska ajatukseni juoksi... Vedetäänkö nopeasti tota... Mihin sä asettaisit More Lifen Draken diskografiassa? Onko se sun mielestä sen paras levy? Ei. Se on toiseksi paras. Mikä on paras? Kaksi taaksepäin.

44. 29:39

    Nothing... Fact check!

45. 29:43

    Nothing Was the Same. Joo, ehkä. Se, missä on se taivaskansi. Joo, kyllä. Se on mun mielestä Draken paras levy.

46. 29:56

    Mä en osaa valita sen ja Take Caren väliltä. Musta ne molemmat on hyviä. Ne toimii kokonaisuutena mun mielestä Drakelta parhaiten. Ja sitten tässä tullaan ehkä vähän siihen haasteeseen, että niiden vanhempien levyjen vertailtavuus, aina kun sulla tulee uutta... Että mun mielestä vasta siinä vaiheessa, kun sä oot turtunut ja puutunut siihen uuteen levyyn, niin sit sä voit ruveta määrittää sitä arvoa. Koska myös mun mielestä levyn elinkaarella on vaikutusta siihen, että kuinka hyvä se on. Että koska mulla on se tapa, että mä luuppaan levyt yleensä aika loppuun, jos mä pidän niistä. Ja sit se on vähän silleen, että no tää on nyt kuultu. Ja sit siitä sen arvottaminen niiden muiden kanssa, että se vaatii silleen mun mielestä mulle henkkoht aina pienen etapin, ennen kuin mä pystyn arvottamaan sitä oikeasti.

47. 30:44

    Että oliks tää hyvä levy, kantaaks tää? Onks tää semmonen levy, jonka pariin mä voisin vielä kuvitella, että mä palaan? Mulla tulee vähän eri Draken kohdalla, kun se on kumminkin tosi mainstream ja tosi popartisti. Ja jotenkin ne levyt on aina jotenkin tosi aikaansa sidottuja, että kyllähän ei Take Caresta ole kuin kuusi vuotta, mutta kyllä se kuulostaa kuuden vuoden takaiselta. No kuusi vuotta on paljon tässä päivässä. No se on, on se. Sä oot ollut paljon nuorempi silloin, kun kuusi vuotta mennään taaksepäin. No lähempänä kahta kuin kolmea kymppiä. Kyllä, no niin sitä... Niin, en mä tiedä, mites sulla?

48. 31:25

    Siellä Nothing Was the Samen ja Take Caren perässä. Että mulla jotenkin tuli sellainen, mä en nyt muista, kumpi tuli ensin, If You're Reading This vai se Futuren kanssa tehty yhteislevy. Taisi tulla If You're Reading This, taisi tulla sitä ennen. Joo. Mutta ne kummatkin oli vähän silleen, että ei, että siellä oli muutama hyvä biisi. Mutta just se, että kun se hahmo alkoi muuttua niin paljon kovemmaksi ja niin paljon sellaiseksi, että Drake halusi olla jotenkin silleen kovanaamaräppäri.

49. 32:01

    Lauloi vähemmän, oli vähemmän herkkä. Se, miksi mä kuuntelin Drakea, oli just se, että se lauloi ja oli jotenkin haavoittuvainen, ja nyt se oli vitun kova ja sellainen, että kukaan ei pääse mun läpi. Niin sit se jotenkin vieraannutti. Ja musta niistä mikään ei kantanut, niissä ei ollut kauhean hyviä biisejä. Niin nyt tämä More Life oli sitten taas se, että nyt on hyviä biisejä ja nyt se taas uskaltaa olla pehmeä. Soft Drake. Mutta joo, on kyllä vaikea, siis tosi tosi vaikea mennä sanomaan. Koska sitten Drake on kuitenkin artistina ehkä vähän silleen irtobiisien mies, niin kuin ollaan puhuttu.

50. 32:48

    Ne tietyt biisit, jotka sieltä nousee, niin ne on ne biisit, joita kuunnellaan. Että sitten taas, just vaikkapa nyt verrataan siihen aikaisemmin mainittuun Kanyeen. Niin sitten Kanyen kanssa nyt on sellainen, että ne levyt on sellaisia, että kyllä mä mielellään ne kuuntelen kokonaan, jos mä kuuntelen Kanyeta. Mutta Drakella se ei ole pakottava elementti, että niitä pitäisi kuunnella. Ei, ei. Ja kun Drake on jotenkin niin ajatteleva artisti, että ne on just biisejä siitä itsestään. Ja sitten on muutama sellainen tosi iso pophitti, ja sitten on niitä deep cutteja, missä on sitten vähän jotenkin enemmän räppimeno. Kyllä. Se on se katu-uskottava meininki. Kyllä, straight out of the Six.

51. 33:32

    Sieltä on tultu. Sinne mennään. Sitä kohti. Joo, mutta ehkä kokonaisuudessaan annamme Draken levylle pisteitä. Joo, kyllä mä sanoisin, että se on tämän vuoden top kymppiä. Me ollaan aika aikaisessa vaiheessa tätä vuotta. Niin ollaan, mutta sillä tavalla, no just kiroilin, että mä en ole hirveästi tänä vuonna edes kuunnellut uusia levyjä. Mutta sillä tavalla, että kyllä siellä top kympissä on jo oikeasti hyviä levyjä, ja kyllä mä annan Drakelle ihan sillä tavalla, More Life on oikeasti hyvä. Joo, mä toivon, että se jää top kymppiin. Mulla on kai semmoinen hunch, että se voisi ihan hyvin olla siellä.

52. 34:12

    Musta vaan tuli niin vanha pieru, että se voi jäädä ihan vaan sen takia, että mä en jaksa kuunnella uusia nuoria artisteja. Totta. Me ollaan molemmat jo niin vanhoja, että nämä uudet nuoret artistit alkaa olemaan sellaisia, että me vaan kuunnellaan tätä Drakea joka vuosi. Se on tuttu ja turvallinen. Niin, kyllä. Ei tarvitse vaihtaa. Muutos on pahasta. Kyllä.

Puhe on litteroitu koneellisesti (Whisper) ja korjattu tekoälyn avulla, joten virheitä voi olla. Täytesanat ja aloitusten toistot on jätetty pois.