Tuplariimi: Jakso 4 – Vuoden 2016 parhaat feat. Post Malone, The Weeknd & JVG

1. 0:10

   Hei ja tervetuloa Tuplariimin jaksoon numero neljä. Minä olen Lauri. Ja minä olen Eetu. Kerrotko, Eetu, meille, mistä kaikkialta meidät voi löytää? Meidät löytää muun muassa osoitteesta tuplariimi.fi, Twitteristä hashtagilla tuplariimi sekä käyttäjätunnuksilla kyyjonssoni ja Lauri Ojain. Ja sen lisäksi olemme myös Facebookissa ryhmässä, ryhmänä, ryhmimpänä, ryhmittymänä, siinä nimenomaan, ryhmimpänä. Olemme siis myös Tuplariimi-Facebook-ryhmänä. Tässä tullaan tällaiseen kielelliseen haasteeseen, että minun tekisi mieli sanoa Facebook group, mutta sitten kun se pitää suomentaa sen takia, koska suomen kieli on kaunis, niin tästä tulee hyvin hankalaa.

2. 0:50

   Mutta Tuplariimi, laita hakuun, löytyy Facebook-ryhmä, jossa olemme ja käsittelemme vähän myöskin muita kuin näitä episodeja. Kyllä. Ja sinne voi laittaa palautetta ja kaikkea muuta, olisi kiva niitä saada. Omia kuvia ei tarvitse välttämättä, mutta jos selfieitä haluaa, niin sekin onnistuu. Joo, ihan mielellään. Kyllä. Tänään meillä on päivän epistola, ja iso agenda on tämän vuoden kaksi parasta albumia molemmilta meiltä. Kyllä. Ja sitten me käsitellään tässä alussa hieman viimeaikaisia julkaisuja, koska nyt tuntuu, että on tullut paljon ulos levyjä ja asioita, joita pitäisi päästä prosessoimaan tässä Tuplariimin äärellä. Se on ollut vähän, kun ollaan tässä mietitty, että milloin mennään nauhoittamaan, ja sitten jotenkin on itsellä ollut se fiilis, että pitäisi noita uutuuslevyjä myös vähän käsitellä.

3. 1:32

   Ja sitten se on aina silleen, kun tämä on venynyt, että okei, hyvä, tänäkin perjantaina tuli juttu, mikä pitää käsitellä. Jokainen perjantai on tullut jotain, melkeinpä, nyt tässä viimeisen kahden kuukauden aikana. Kyllä. Ja emme niistäkään käsittele kuin murto-osan, mutta ihan mielenkiintoisia juttuja sieltä on tullut. Muun muassa edellisen jaksomme aihe Post Malone: Stoney tuli vihdoin. Kyllä. Mikäs on Laurin ensimmäinen gut feeling ollut Post Malonen levystä? Koska viimeksi puhuttiin siitä, että breikkaako vai tuleeko levystä huono, että lunastaako artisti oman paikkansa. Niin lunastiko? Kyllä mä sanoisin, että lunasti. Mä oon tykännyt siitä. Mikä siinä on sun mielestä ollut hyvää?

4. 2:08

   Se on musta tosi sulava levy, siis siihen nähden, että se on tosi pitkä. Se on reilu tunti, onko siellä 18 biisiä. Niin se jotenkin soljuu hyvin. Joo. Olen ihan samaa mieltä. Myöskin siinä suhteessa, että levy itse asiassa jopa yllätti mut jotenkin positiivisesti. Mua vähän, niin kuin edellisessä episodissakin puhuttiin, pikkasen jännitti se, että miten nuori artisti kantaa levyn läpi. Ja sitten varsinkin, kun ne irrotukset oli vähän minkälaisia oli. Mutta itse asiassa mä sanoisin ehkä, että se levy kiteytti aika hyvin ne irrotetut biisit toisiinsa. Kyllä, kyllä. Ja valittavat miesäänet, se hashtagi on tässäkin edelleen läsnä, että levyhän on hyvin tietyllä tavalla

5. 2:43

   vähän melankolinen ja vähän sellainen valittava, mutta sitten samalla kuitenkin tietyllä tavalla energinen. Mä en tiedä. Joo, se ei musta mennyt niin syvään päähän siinä melankoliatrippailuvaihteella. Niin kuin mä pelkäsin, se eka biisihän on tosi silleen, että nyt ollaan syvissä vesissä, mutta sen jälkeen se lähtee aika silleen. Vähän semmoista jotain kotkanhuutoa, ja laskeudutaan intiaanilaaksoon, ja jotenkin mielikuvat on silleen puron solinaa ja mitä kaikkea muuta. Joo, ja sitten vähän vedetään viinaa ja huumeita ja tuntuu pahalta. Siitä se lähtee. Kyllä, se ei ole ollenkaan niin paha, miltä se kuulostaa ekan biisin perusteella.

6. 3:20

   Mutta on siinä myös se, että sitä levyä on haukuttu tosi paljon. Se oli mulle yllättävää, kun alkoi lukea niitä arvosteluja, että se on saanut tosi huonoja arvosanoja. Esimerkiksi Pitchfork taisi antaa jonkun 4,2 ja sanoo, että tää on tosi tylsä ja tosi mitäänsanomaton levy, mikä nyt tavallaan on valid point, mutta mä en odottanut siltä, että se uudistaa mitään. Mä en odottanut myöskään siltä sellaista, että tää tulee ja nyrjäyttää mun mielen. Vaan se oli viihdyttävä levy, ja se riitti. Joo, ehkä se odotusarvo oli kanssa aika matalalla silleen tietyllä tavalla, kun ei uskaltanut odottaa. No toisaalta keikka meni nyt reisille, että me ei nähty sitä live-performanssia, että miten se olisi tapahtunut ja mitkä mielipiteet siitä olisi syntynyt.

7. 4:02

   Mutta ehkä mitä vielä mietin sen osalta, niin mä odotin, että sillä levyllä olisi ollut enemmän kokeilevampaa. Ne haastattelut ja ennakot antoivat jotenkin semmoisen mielikuvan, että nyt se voi mennä tosi reisille tietyllä tavalla. Tai että siinä oli ehkä vähän maalailua siitä, että tää on jotenkin erilaista, vaikka se ei oikeasti ollutkaan. Että se oli aika sen tyyppistä musiikkia, mitä ne irrotuksetkin on olleet sinkkupuolella. Joo, ne väitetyt kantrivaikutteet oli kyllä aika hähmäisiä. Joo, en osta niitä. Mutta siinä suhteessa sanoisin, että ainakin itselläni se menee varmaan tämän vuoden johonkin top-kymppilevyihin kyllä. Mä uskon, että ehkä top-kymppiin.

8. 4:38

   Tämä ei ole mitenkään myöskään sellainen, että sen on kuunnellut kerran ja unohtanut, vaan se on pyörinyt mulla semisäännöllisesti siitä ilmestymisestä. Mistä nyt ei toki ole kauan, että vaikea sanoa, kestääkö se aikaa. Mutta silleen positiivinen kolme kautta viis. Joo. Kyllä mä ehkä sille antaisin ite nelosen. Mä tykkäsin siitä. Toisaalta tässä on hyvä kysymys just se, että kestääkö se oikeasti sitten aikaa. Ja se, minkä mä oon huomannut, niin nyt muutamissa, ei Discover Weeklyissä, mutta jossain kokoelma-playlisteissä, mitä on ollut Spotifyssa, on ollut irrotuksia siltä levyltä. Jotain yksittäisiä biisejä. Niin sitten on ollut jännä huomata, että sieltä on tullut se tietyllä tavalla draiveri itelle siihen, että kun on kuullut sen kappaleen, niin sitten on halunnut laittaa sen levyn soimaan.

9. 5:16

   Että se edelleen jotenkin houkuttelee pariinsa. Joo, se on sinänsä albumi. Vaikka sillä ei nyt sinänsä ole yhtenäistä teemaa, tai ei siinä ole storya, mutta siis se on sellainen, että siltä on vaikea nimetä yksittäisiä biisejä. Tai mulla on ainakin sillä, että ei sieltä puske esiin hittejä. Mutta kun sen laittaa soimaan, niin sieltä tulee niitä muutamia biisejä, että hei, tämä on aika kova, ja sitten muutamia sellaisia, että ei tämä nyt ihan lähde. Mutta se rullaa, siinä ei ole sellaisia skipattavia biisejä. Joo. Kun mennään noihin nimettäviin biiseihin, niin sitten toinen julkaisu, joka tässä viime hetkinä ja nyt ajankohtaisesti on ollut myöskin läsnä, kun kyseinen herra tulee Suomeen tuossa heinäkuussa, niin The Weeknd.

10. 5:56

    Kyllä. Starboy. Starboy. Starboy. Motherfucking Starboy. Mites, Lauri, kuis The Weeknd? Mulle se oli pettymys. Miksi? Mä odotan jo Weekndiltä muutakin kuin sitä, että mä oon niin vitun huumeessa, että mulla ei ole tunteita, silti sä rakastut muhun, mutta mä en voi antaa sulle vastakaikua. Ja sitten kun sitä toistetaan nyt, jos lasketaan mixtapet mukaan, niin kuudetta levyä, kyllä se nyt alkaa jo vähän toistaa itseään. Jos sun pitäis nimetä, mihin suuntaan, tai herääkö sulle joku ajatus siitä, mihin suuntaan The Weekndin olisi pitänyt mennä, tai mikä olisi ollut luonnollinen jatkumo, olisitko kaivannut enemmän syvyyttä niihin biiseihin vai?

11. 6:36

    Joo, siis musta I Feel It Coming, se tuli ehkä viikkoa ennen levyjulkaisua. Se on levyn vika biisi, jos soittaa kelloja. Ei soita, mä katselen sua tyhmänä... Joo, mutta siis se julkaistiin sinkkuna, en nyt muista, oliko se kaksi viikkoa vai viikkoa ennen, mutta siis se oli jo enemmän oikeasti rakkauslaulu. Se toinen osapuoli on se, joka ei halua antaa vastakaikua, koska epäilee, ja Weeknd on se, joka tsemppaa sitä. Ja sitten se on vähän diskohtava, mukavasti otteeseensa ottava slovaridiskobiisi. Ja sitten tuli sellanen, että hetkinen, nyt on muuten jotain, mitä Weeknd ei oo aiemmin tehnyt.

12. 7:15

    Ja tää on hyvä biisi, ja tästä mä tykkään. Ja sitten tulee se levy, ja se on sitten taas sitä, että I'm so fucked up. Siinä on ehkä just vähän sen levyn kanssa ainakin... Niin. Siis se ei ole kokonaisuus. Sehän on irrotettuja kappaleita, jotka ovat hyviä tai huonoja. Ja nyt kun sä sanoit ton, niin siellähän on jonkun verran semmoista aika vahvaa kasariklangia taustalla. Ja tietyllä tavalla se on hyvin... Niin kuin taas omalla tavallaan siellä on biisejä, jotka on hyvin erilaisia. Mutta se ei levynä näyttäydy mulle ihan samanlaisena kokonaisuutena. Sidewalks, missä on Kendrick Lamarin fiitti, niin se Kendrickin fiitti on mun mielestä ihan murhaa.

13. 7:51

    Ja se biisi on kyllä sen levyn ihan veriparas tällä hetkellä, ainakin omasta mielestäni. Mutta mulla on tässä vähän se jotenkin pelko, että nyt jo, vaikka levy ei ole ollut pitkään edes ulkona, niin rupee olemaan vähän se, että vaikka mä oon sen kuunnellut toki useamman kerran, niin se ei kanna. Mä en enää jaksa. Se kuluu aika nopeasti. Että tullaanko tästä tämmöiseen poppikeskusteluun sitten, että... Mutta siellähän on ne ihan selkeät poppibiisit, esim. False Alarm ja Rockin', missä on silleen jopa teknobiittejä. Ne on Can't Feel My Face -kakkosia. Kyllä. Joo. Oon samaa mieltä. Siis komppaan.

14. 8:30

    Ja siinä suhteessa ehkä tää... Onks tässä sitten mahdollisuus siihen, että on asettanut isommat odotukset? Sen pohjalta, että Weeknd on ainakin mulle näyttäytynyt kovana, ja nykypäivän Michael Jackson -tyyppinen ajattelu. Ja jotenkin silleen, että se on iso artisti, suuri stara. Niin sit asettaa levylle isomman odotusarvon kuin se on. Ja sit, jos se ei lunasta sitä, niin sit käykin niin, että sen kokee vaan yksittäisinä kappaleina. Mulle siinä on ehkä se ristiriita, että kun on seurannut sitä sieltä mixtape-ajoista, kun Trilogy tuli, niin sit, kun muistaa sen, että se on ollut silleen... Ehkä vähän kokeilevampi R&B-artisti. Sillä on ollut ääni, sillä on ollut tunnistettava tyyli.

15. 9:09

    Se on jotenkin silleen ottanut, tai se on sillä erottautunut. Ja nyt kun se tekee isoja biisejä, tekee isoja poppibiisejä, mitkä ei taas itteä puhuttele. Mut siellä on edelleen se R&B-vaihde kanssa. Et musta se... Se ei musta osaa tasapainotella sen kanssa, että se yrittää olla molempia. Ja sit, kun on levyllinen, niin se on sellanen, että tuli toi poppibiisi, jonka mä skippaan. Okei, nyt tulee kova biisi, tän mä kuuntelen. Ja sit se ei levyllisenä vaan toimi. Eli sitä pitää kuunnella shufflella. Niin, tai tekee oman playlistin, mihin ottaa top kybän. Niin, no se on toinen vaihtoehto, jos on tolleen mies, joka näkee vaivaa. Joo, mutta ei...

16. 9:49

    Niin, että pettymys. En mä oikein muuten osaa sitä käsitellä. Joo. No, Weeknd on tulossa Suomeen. Itse ostin liput. Mä vielä vähän venailen parempia rahahetkiä. Joo, joulun alla on aina vaikeeta aikaa, kun on niin paljon lahjaostoksia ja kaikkea muutakin. Että se on ihan ymmärrettävää. Mut kyllä mä sit, jos artistia kokonaisuudessaan miettii, voisin hyvin kuvitella, että liveä ajatellen, onhan siellä kuitenkin repertuaaria ja hyviä kappaleita. Plus, että kaveri on jokseenkin lahjakas laulamaan. Kyllä, ja se on jo pitkään tehnyt kiertuetta, että kyllä sieltä varmaan hyvä show tulee. Ja lämppäreinä JVG. Kyllä, ja ketä kaikkia.

17. 10:26

    Se oli Kasmir, Evelina ja... Bryson Tiller. Joo, se ei oo mulle tuttu artisti. Ei mullekaan, vaikka se on ilmeisen menestynyt. Missä kirjoissa? Ilmeisesti Spotify- ja YouTube-hittejä on. Okei, ei Tuplariimin kirjoissa. Ei meidän kirjoissa, mut me ollaankin tällasii vanhoja setii, jotka kuuntelee edelleen kasetteja. Joo, me ei mitään vlogeja katsella. Ei todellakaan. Mites, JVG:stä puheen ollen, niin sieltähän pullahti tommonen EP:n tynkä ulos. Joo, todella yllättäen. Mä en osaa nimetä yhtäkään kappaletta, mut muistan, että yhdessä on Esa Tikkasen sämple. Joka on numero 99, jossa me ollaan mietitty, että jos tiedätte, kuka sen kertsin vetää siinä, missä siis todella matalalla äänellä sanotaan muun muassa, että mun syötteet on kuin seksiä, niin kertokaa meille, kuka se on.

18. 11:14

    Me ollaan mietitty, että se on Aaksin, mutta ei se välttämättä ole Aaksin. Joo, syvä, matala miesääni. Mutta se ei valita, tai vähän valittaa, mutta ei sillä tavalla. Ei, se tulee todella matalalta. Sillä tavalla seksiä. Aika hyvin. Sä oot kyllä selkeästi kuunnellut. Joo, mä oon sitä aika paljon kuunnellut. Mulla on kolmas kerta nyt vasta menossa, että mä en ihan hirveän syväluotaavasti osaa sanoa, mutta mun mielestä neljä kappaletta on ihan onnistunutta JVG:tä, jopa parempaa kuin edellinen levy oli. Joo, mä tykkäsin tosta... Mä tykkään JVG:ssä siitä, että kun ne jotenkin... Niillä on noista isoista räppäreistä eniten sellainen viba, että ne tekee just sitä, mitä huvittaa.

19. 11:54

    Joo. Ne tekee niitä isoja poppibiisejä, mitkä lyö läpi kaikkialla, ja jengi laulaa niitä mukana. Ja nyt ne tekee EP:n, mikä on tollaista tosi synkkää ja vähän jumittavaa räppii. Missä kumminkin sitten tosi JVG:tä oli, että räpätään Wayne Gretzkystä ja Mercedes-Benzistä. Kyllä. Se on muuten mielenkiintoista, tuo Johtotähti-kuvio ja sponssidiilit. Musta tuntuu, että JVG on... En tiedä, onko sponsseja taustalla, mutta kyllä mä koitin tehdä mun taustatutkimustani sen suhteen. Että ollaan käyty Vehon Airport-liikkeen avajaisissa ja keikkamatkoja on taivallettu valkoisella Mercedes-Benzillä. Kyllä siellä varmaan jotain pientä kuviota on. Ja olisiko ensimmäinen tämmöinen ihan rehellisesti tietyllä tavalla suora liitos?

20. 12:35

    Jos kappaleen nimi on Johtotähti, niin autoilumaailmassahan se sidotaan saman tien Mersuun kiinni, koska... Mä en kyllä hiffannut sitä kuin vasta sen biisin kuunneltuani. Joo. Mutta toisaalta mä oonkin tää julkisella kulkuvälineellä liikkuva cityvihreä. Niin mä muistan, että me ollaan aikaisemminkin keskusteltu tästä, että Desiignerin Panda-biisistä jouduin vähän tarkentamaan, mikä auto oli kyseessä. Mutta sä oot ensimmäisen kerran mulle valottanut, että tämä oli se läppä, mitä se koski. Mutta takaisin JVG:hen, niin mun mielestä se on ollut kyllä mielenkiintoista jotenkin nähdä, että ne ottaa sen kaupallisuuden tietyllä tavalla tosi läsnä. Ja siitä ei tule kuitenkaan sitten silleen, että se jotenkin söisi mun mielestä siitä musiikista sitä tietynlaista uskottavuutta.

21. 13:13

    Toisaalta poppiinhan se kuuluu, ja nykypäivän malliin, että yhtä lailla Rähinä ajaa Mersuilla. No just siinä se, että ne jotenkin kuulostaa vuoden 2016 räppäreiltä enemmän kuin esimerkiksi Profeetat, jotka jotenkin menee siellä Radio Novan maailmassa. Se yrittää kuulostaa modernilta, mutta se kuulostaa ihan silleen, en mä tiedä oikein miltä, halvalta. Mutta siis tuo JVG-homma kuulosti ihan joltain, että jossain heitetään 21 Savage -fiiliksiä, mitkä musta silleen tulee läpi. Että biitit on syviä ja uhkaavia, mutta räpit on sitten perus-JVG:tä.

22. 13:50

    Ehkä siinä on vähän käynyt niin, että JVG otti sen, mihin Rähinä ei ole enää samalla lailla pystynyt. Että sieltä on tullut silleen nuorempi polvi tietyllä tavalla ottamaan sen omanlaisensa katu-uskottavuuden haltuun. Niin, ja kumminkin on tosi rehellisesti kaupallinen. Niin, myöntää sen ääneen. Toisaalta se voi olla just osaltaan se, tai ei myönnä ääneen, mutta se näkyy, sanotaan näin, että sitä ei peitellä. Ei yritetä peitellä, ja se on osana sitä musiikkia myöskin. Niinpä. Mutta joo, kyllä mä sanoisin, ja sitten musta tuntuu, että se läpileikkaus myös sukupolvien, tai no, sukupolvi on ehkä väärä termi, mutta eri ikäryhmien kesken on huomattavasti suurempi JVG:llä. Että se on silleen kyllä leikannut aika nuoriinkin jo...

23. 14:34

    Ne on onnistunut vetää niitä hittejä. Niin, kyllä. Ja sitten kumminkin tekee tuollaisia biisejä, mitkä uppoaa meidän kaltaisiin aitopäihin. Aitopäisyydestä puheen ollen, mitäs toi Mistä sä tuut kakkonen? Mitäs, Mistä sä tuut ykkönen? Ykkönenhän oli kova. Siitä tehtiin, mä en muista, oliko se Gasellien se yksi jäbä? Joo joo, Ibusal eli Kube. Ja teki sitten sen remixin, mikä meni johonkin vanhaan jenkkibiittiin silloin, Gamen Hate It or Love It. Joo, ja sehän oli ihan älyttömän kova. Siis mä kuuntelin sitä ihan loopilla. Että ykkönen, joo, siis se perusbiisi ihan jees, mutta se uudelleen mash-uppina tehty, niin se oli mun mielestä eri kova. Sitä mä kuuntelin paljon. Tää kakkonen ei ehkä lähtenyt ihan niin.

24. 15:15

    Ja eikö oo jääny mitään mieleen? Ei. Okei. Mä oon kolme kertaa kuunnellut, että mä muistan, että mä oon noteerannu, että tää on mollivoittoisempi, tää on hitaampi, tää ei oo... Tää ei ehkä lähde. No mulla on vähän sama viba. Että siinä on ihan jees biitti. Mut kun siinä ekassa oli ihan hyvä meininki, että kerrotaan, mistä ollaan tultu, mihin ollaan menty, niin tässä ei oikein ollut sellaista kantavaa teemaa. Kaikki vähän räppäs mitä vaan. Ja sit siellä vaan, että mikä se kantava juttu on: mistä sä tuut ja jaa, mitä sä teet ja jaa. Joo. Ja se ei vaan jotenkin, se on ihan kiva, mut ei sen enempää.

25. 15:54

    Mun mielestä siinä ykkösessä, posse-biisin näkökulmasta, että sulla on monta nimeä, jotka tulee yhden kappaleen alle, niin siinä oli energisyys ja silleen tietyllä tavalla aika kova punchline jotenkin koko ajan. Että siinä oli vähän semmoista sylkyä, vihasuutta. Joo, siis kaikki toi parastaan esiin. Musta tuntui, että tää on nyt vähän sellainen, että ollaan menty ja räpätty. Joo. Että meidän pitää tehdä tästä toinen jakso, niin sanotusti, ja sitten se on vaan tehty sen takia, kun on pitänyt tehdä. Mut Kube mulle näyttäytyi jotenkin positiivisesti sieltä. Okei. Mä tykkäsin sen flowsta siinä. Mites noin muuten, vähän sivuraiteille, mutta Kube viime aikoina noin muuten, onko lähtenyt?

26. 16:34

    Originaali lähti tosi hyvin. Mä en, aiemmat biisit on ollu vähän silleen, että mä en niin hirveästi diggaa sitä autotune-menoa. Siis siistii, että Kube on ottanu ton jenkkien autotune-, hähmäisyys- ja kodeiinivibat hyvin haltuun ja tekee sen hyvin. Mut ku se ei oo itellä sellanen, mikä hirveästi lähtis, niin ei. Mut Originaali oli hyvä. Joo, komppaan. Olen samaa mieltä. Toisaalta mä oon kyllä tykännyt Kuben viimeaikaisista teoksista noin muutenkin, että ne on ollut ehkä enemmän sit just tähän omaan, en mä tiedä, mun omaan yksinkertaisuuteen hyvin sopivia. Mä Purppuran kuuntelin, ja muistaakseni twiittailinkin siitä hyvin vitsikkäästi, että levy kertoo siitä, mitä Kube on tehnyt ja mistä Kube on tullut ja mikä Kube on.

27. 17:18

    Mun mielestä kaikki biisit oli vaan sitä, että kuka Kube on. Niin, mut pitäähän se jotenkin linjata. Niin, jos haluaa olla Suomen Gucci Mane, niin sit pitää olla Gucci Mane, ja se on okei, että mä oon Gucci Mane. Gucci Mane, Gucci. Aitopäisyydestä puheen ollen, eräältä pitkän linjan artistilta tuli tällainen kappale kuin Panomies. Kyllä. Sä voit kertoa sit enemmän, koska sä oot meistä se ainoa, joka kesti sitä yli minuutin. Kyllä. Skandaalin niin sanottu comeback. Kato, kun alkaa kakomaan, menee vaikeeks heti. Paljon vaikeita kirjaimia, vaikeita tavuja. Skandaali. Comeback. Kyllä. Huomatkaa, että suomen kieli ei ole lahjana eikä vahvuutena itselleni.

28. 17:58

    Ei. Sanotaan, että se oli hauska ralli. Mulla tuli semmoset nostalgiset vibat jostain sieltä Kapasiteettiyksikön... Siis siinä ei ollut tapahtunut mitään kehitystä. Sehän oli jotenkin tietyllä tavalla, että me voidaan hypätä saman tien kahdeksan vuotta takaperin. Tämä kappale olisi voinut tulla silloin, mutta toisaalta siinä yhdistetään... No, mutta se olisi silloin kahdeksan vuotta sittenkin ollut ihan vitun auttamattomasti vanha. Siis sehän on, Skandaali, milloin se vikalevy tuli? 2005 tai jotain. Vittu kauan aikaa sitten. Ja sitten toi biisi oli just sellainen, että ei aikaa ois muka kulunut mihinkään. Sieltä on vittu sama flow ja samat biitit ja vittu sama meno.

29. 18:38

    Kliseinen naisääni laulamassa kertsiä, että... No just, vittu, sekin. Plus sitten vielä sämplätään Kummelia. No se oli musta ihan hauska veto, mutta oli se silti myös sellainen vähän panomies. Niin, totta vittu, sen pitää olla Kummeli. Joo, olen mä samaa mieltä. Se ei ole kappaleena semmoinen... Mä noudatan Spotifyssa orjallista kvartaaleittaista systeemiä, missä mulla on kolmen kuukauden parhaat kappaleet, niin Skandaalin Panomies ei päätynyt sille listalle. Joo, voin sanoa, että ei mullakaan. Niin kuin varmaan tuli selville aiemminkin. Musta tuntuu, että sun mielipide on hyvin selvä tästä asiasta. Kyllä. Joo. Siinä oli ehkä meillä nyt semmoiset viimeaikaiset isot julkaisut, tai julkaisut, jotka ovat olleet meidän tutkalla ja jotenkin poimittuna, jotka piti käsitellä.

30. 19:23

    Joo, siis siellähän on tullut vaikka mitä. Esimerkiksi Asan uusi on kyllä hyvä levy, mutta siihen ei oo päässyt vielä niin sisälle, että haluaisi käsitellä. Nämä on ehkä sellaisia, mitä me tullaan käsittelemään jossain muussa muodossa, esimerkiksi meidän uutiskirjeessä tai Twitterissä tai jossain. Kyllä. Tuplariimi.fi:stä löytyy uutiskirjeen tilausmahdollisuus, ja ajatuksena tosissaan se, että me oltaisiin jotain muutakin kuin vain tämä ääniraita, että niille ihmisille, jotka eivät jaksa kuunnella meitä tuntia, löytyisi silti meiltä jotain arvoa, mitä me voidaan tuottaa. Ja aina tulee aiheita, mistä ei jaksa jaksoa tehdä, niin kirjoitetaan sitten. Kyllä. Kyllä. Mennäänkö me seuraavaan steppiin, jossa meillä olisi vuoden kaksi parasta albumia per naama?

31. 20:02

    Joo. Vuosi on päättymässä, niin pitäähän sitä vuotta jotenkin pakettiin pistää. Että ensi vuoden trendit jää sitten seuraavaan jaksoon. Totalations. Joo. Mitäs, Lauri, jos sun pitää nimetä nyt tältä vuodelta se ensimmäinen niistä kahdesta, niin minkä sä listaat? Tää on paha, kun sä sanot noi parhaat, kun musta tää on ollut aika kova levyvuosi. Ja ehkä ihmisille, jotka tietää mut, tietää, mitkä oikeesti mun mielestä parhaat kaksi on, että se olisi liian helppoa. Niin mä otin silleen kaksi levyä, mitkä ei välttämättä pääse mun top kybään, mutta jotka ansaitsee huomiota. Okei. Eli Lauri tiputtaa tänään selkeästi kunniamaininnat. Ja mä tiputan sit vaan omasta mielestäni ne parhaat. Kyllä.

32. 20:41

    Mä aloitan suomalaisella. Molemmat on duoja. Ensimmäinen on Tommishock ja Kalifornia-Keke. Avaa mulle. Tää Tommishock on mulle tuttu artisti. Kalifornia-Keke on nimeltä tuttu. Oon itse asiassa ihan kuutamolla koko aiheesta. Tommishockhan on siis paremmin tunnettu juuri kuoppaan laitetusta Ruger Hauerista. Ja yhtä lailla myös siis todella pitkän linjan Suomen rap-artisti. Kyllä. Kyllä. Hyvin arvostettu tekijä. Kalifornia-Keke on paremmin tunnettu ehkä tuottajana. On kyllä tehnyt musaa muun muassa hipstereitä kymmenisen vuotta sitten villinneestä Jesse-bändistä ja sitten rap-duosta Niko ja Tapsa.

33. 21:20

    Ollaan syvissä vesissä. Ootko Niko ja Tapsaa kuullut? En. Okei. Niiltä tuli vuosikymmenen vaihteessa pari levyä, mitkä oli silleen funkkisia hittejä. Okei. En mä yhtään biisiä osaa nimetä enää, mutta ihan sellaista hyväntuulista räppiä. Tää näyttäytyy mulle jotenkin nyt semmosena virtana, mihin mun on ihan hirveän vaikea ulottua. Tai siis silleen tietyllä tavalla en jotenkin koe sitä läheiseksi omakseni. Tää ei tarkoita sitä, etteikö se olisi musiikkia, mitä voisin kuunnella, mutta mä en ole vaan koskaan jotenkin ajautunut sen pariin. Joo. No siis toi levykin meni vähän jotenkin, se tuli vähän ennen Ruger Hauerin levyä. Siis tässä koko levyssä se Tommishockin tarina on jotenkin hyvin läsnä.

34. 22:02

    Se on julkaissut omalla nimellään vaikka mitä, mut se on siitä kolmikosta kaikista vähiten tunnettu. Et Pyhimys ja Papru voi vaan, siis livenäkin sen näkee, että Pyhimys ja Papru voi seistä ja jengi on ihan waa! Ja Tommishock tekee ihan vitusti duunia, ja silti se on se kolmas duudi. Vähän silleen varjoissa. Niin. Niin, tämän kanssa kävi vähän sama. Siis todella hyvä levy. Levyn nimi on siis Rotaatio. Ja sä et oo ilmeisesti kuullut sitä ollenkaan. Siis mä oon nähnyt, että tää on ilmestynyt, ja mä sen osalta en osaa... Mä en voi antaa, Lauri, sulle tässä nyt ihan hirveän paljon insightia, että sä saat nyt liidata tämän keskustelun monologina, että miksi se on kunniamainittu tänään.

35. 22:40

    Okei, no se on kunniamainittu siksi, että se on musta vuoden suomirap-levyistä parhaiten tuotettuja. Siinä on... Miten mä tän perustelen? Tää on hyvä sanoa, että on hyvin tuotettu. Se on jotenkin tosi sellanen hähmänen termi, mitä voi heitellä, ja sit sitä on tosi vaikea perustella. Mutta Kalifornia-Keken biitit on... Ne on ihan vitun mageit. Siis eka biisi Halla: kun Kalifornia-Keke avaa sen, siinä on vähän rennompi biitti. Sit kun Tommishock avaa ja pistää, sylkyy tulee, niin sielt tulee sellanen tosi tiukka kunnon liekitysbiitti. Ja sit siinä levyllä on tosi paljon siistejä juttuja. Se menee tyylistä toiseen aika silleen sulavasti.

36. 23:22

    Joo, ja se, mikä ehkä sivuhuomiona Tommishockista on jäänyt ainakin itelle mieleen, nyt kun sä sanoit ton, on se, että onhan se teknisesti lahjakas räppäri. Ja tosi taitava siinä suhteessa, että se flow on aika kova. Se pystyy kuitenkin tiputtamaan silleen aika moniulotteisesti niitä juttuja. Kyllä, siis just se, kun se alkaa tiputtaa iskulinjaa, niin siihen uskoo, että nyt vittu ollaan tosissaan. Ei vitsailla. Ei todellakaan, ei leikitä. Mut siis se on just vähän silleen vaikea levy, kun siinä ei kumminkaan välttämättä ole niin hirveästi sellaisia lyyrisiä juttuja, mitkä jää mieleen. Musta se tuli jo viime vuoden puolella, se on tosi kaunis biisi, se on tosi hieno.

37. 24:03

    Voiko suomirapissa olla tosi kauniita kappaleita? Siis on mun mielestä, siinä käsitellään tunteita hyvin. Okei. Ja siinä on tosi hieno kertsi. Onks tää, koska en oo kuullu, mä joudun kysymään tyhmiä, mut onks tää semmonen, viitaten aiempiin jaksoihin, jossa puhuttiin siitä, että tunteetkin ovat ok rapmusiikissa, niin onks tää sellanen kappale... Et no, Papru ehkä toi sen vielä sallitummaksi tietyllä tavalla, mutta onks se tällä levelillä vai? Joo, mut silleen tosi rehellinen. Okei. Ja Ilmestyksiä on aivan sairaan kova biisi, RPK fiittaamassa, eli Rope K, joka pistää kans kunnon liekkiä tulemaan.

38. 24:48

    Okei. Mut se on just, siitä on tosi vaikea puhua, kun se on ollut levy, joka teki ihan vaikutuksen, mä en nyt osaa sanoa, kuuntelukertoja kuusi tai seitsemän. Et kun sen laittaa soimaan, niin kyllä sitä mielellään kuuntelee, mut se on just sellanen, et se ei jää mieleen silleen kuin parhaat levyt jää, et sä oikeesti fiilistelet ja oot lyriikoista tosi mehuissas, vaan siellä on enemmän ehkä se tuotanto, mikä itteä lämmittää. Joo. Et sä et tuplaa biisejä. En, en. Mut se on mun mielestä ehkä Tommishockin ongelma myös aina, et se on Ruger Hauerinkin biiseissä se, joka räppää kaikest jotenkin tiukimmin, mut siitä ei jää juuri mitään mieleen.

39. 25:27

    Joo. Ei, mulle ne Ruger Hauerinkaan nyt ei oo silleen, oon kuunnellu, mut ei. No ehkä se on liian synkkää kamaa sulle. Niin, se on, mä oon vähän liian positiivinen. Jatka niin. Jep. Mut siis tää on kans vähän siellä syvemmässä päässä, vaikka siellä on joku, mikä on silleen bilebiisi, mis autotune on ja synat nakuttaa, niin ei se silti oo sellanen, tiedätsä, mikä laitetaan... Mikä on nykyisin hip ja cool diskopaikka? Ei sellasia oo. Kaikki on menny. No mut jos Onnela ois vielä, niin ei se Onnelassa sois. Joo. Niin, ei riittävän kuitenkaan hip ja cool siihen.

40. 26:06

    Ei, siis enemmän sellanen We Got Beef -hip ja cool. Joo. Joo, okei. Rest in peace We Got Beef. Onhan se vielä tämän vuoden loppuun, että nyt sitten. Ja tammikuussa ois hautajaiset? Voi olla, mä en muista sitä päivää, mutta... Mut ensimmäinen kerta, kun Hesari kirjoitti. Kyllä. Tyyli. Joo. Mennäänkö sun? Voidaan mennä mun. Koska me lähettiin tuolle Suomi-linjalle, niin mä vedän tän käänteisesti. Tää on vähän haastava keskustelu, että mikä. Mä lähestyn kyllä nyt siitä kulmasta, että mitkä on ollut tän vuoden parhaita. Ja mä katsoin kuuntelumäärät. Kyllähän siellä The Life of Pablo on Kanyelta ollut eniten kuunneltu.

41. 26:47

    Ja niin kuin varmaan kaikki tietää, niin jos oltais oikeasti katottu vuoden parhaita, niin se ois ollut mun toinen. Joo. Nyt te kaikki tiedätte sen, että Lauri on kova Kanye-fanboy, jos te ette sitä jo tiennyt. Kyllä mä vielä sen Kanye-monologijakson teen. Sen se saa suorittaa. Kyllä. Kiitos. Kiitos luvasta. Ole hyvä. Tuplariimin monologijakso Laurin kanssa. Pelkkää Kanyea. Ja hyvin monisyinen ja tulkinnallinen. Rakastan Kanyea kuin Kanye Kanyea. Kyllä. Juuri näin. Yeah boy. Yeah boy. Joo. Jes. Mutta siis tää, Suomi-puolelta mä poimin itselleni Töölön Ketterän EP:n. Se on vitun hyvä. Se ei oo albumi.

42. 27:25

    Se on EP. Mutta mun mielestä se oli mulle silleen, että Ludo, mä olin vähän skeptinen, että mitä tää on. Mä näin sen videon. Mä olin silleen, että tää oli ihan ok. Että yllätti. Mä jotenkin oletin, että se menee johonkin semmoseen alakulttuurigenren rajoille, joita mä en vaan pysty ymmärtämään. Mutta sitten Ludo lähti, EP tuli ulos, kuuntelin ja olin silleen, että helvetti, tämähän on tosi kova. Ja siis kova EP. Kyllä. Kolme biisiä plus remixi. Tiukkaa asiaa. Joo. Ja Kiska kiinni, mikä tuli syksyllä, niin vittu, että on kova biisi. Se on kans. Ja siis sen EP:nkin sisällä mun mielestä oli se, että no, Suomi-grime tietyllä tavalla, niin mitä siellä nyt on aikaisemmin ollut.

43. 28:02

    Eihän siellä oo ihan hirveästi ollut sitä artistikattausta, että Horse Squad Attack. Ja sitten se on ollut vähän kieli poskella tehtyä kuitenkin. Ja tässä ehkä silleen tietyllä tavalla eka ehkä tuli itelle se fiilis, että onko tämä tehty vähän kieli poskella. Mutta sitten tietyllä tavalla musta se on aika uskottava levy. Ja sit kaverit on kuitenkin nuoria. Ja mä oon vielä, ne oli lämppäämässä... Ja se, mikä ehkä itelle yllätti, oli kans se, että se keikka oli oikeesti hyvä. Ne veti hyvän setin siellä, ja niillä oli hyvä energia, kun mua vähän jännitti, että ne nousi aika nopeasti. Ja sit koko EP itse asiassa oli aika soitettu yhtäkkiä, että ne pääsi aalloille, niin sanotusti. Mut mulle se näyttäytyi kovana, siis kyllä toi Kipeä.

44. 28:44

    Kipeä on mun lempiraita siltä. Joo. Sanoisin saman, koska se on ollut hyvä. Mut se on vähän silleen, että nyt mua jännittää ehkä tietyllä tavalla se, että mitä sieltä seuraavaksi. Nyt 27.12. tulee... Vaikea sanoa vielä, milloin tää jakso julkaistaan, mutta voi olla, että on julkaistu jo, kun jakso tulee ulos. Mutta siis tulee biisi. Kyllä. Uutta tulee. Kyllä. Mut et onko tääkin nykypäivän artisti, että ei tullu levyä? Niinhän noi heput ovat puhuneet paljon sitä, että albums are dead. Joo. Ja EP on ihan hyvä. Se on helppo lähestyminen tietyllä tavalla asioihin. Ja toi nettijakelu mahdollistaa sen, että kun ei oo mikään pakko hakea sitä rahavirtaa levykaupoista, niin hommat voi tehdä tolleen, että pistää silloin tällöin jotain ulos.

45. 29:31

    Niin, ja myydään keikkoja niillä. Niin, kyllä. Mut et kyllä, mulla menee top kaks levyihin Töölön Ketterän EP, vaikka se ei nyt ehkä ihan suoraan levy olekaan. Joo, mä mietin itse asiassa samaa, että mä oisin voinut puhua hyvin Töölön Ketterästä täällä. Se oli mulle myös sellainen vuoden positiivinen yllättäjä. Joo. Ja toi Suomi-grime jotenkin genrenä ja terminä on vähän jotenkin haastava, kun grime on todella paikallinen ilmiö. Että eihän sitä oikeesti tehdä muualla kuin briteissä. Ja sit se paikallisuus on siinä se vahva juttu. Mut mun mielestä Ketterä tekee sitä aika silleen tietoisesti, että siellä on grimen tietyt tyylijutut otettu huomioon.

46. 30:12

    Esimerkiksi toi Kipeä menee aika hyvin two-step-biittiin. Joo. Ja siinä suhteessa vielä mä henkkohtaisesti tykkään aina siitä tietynlaisesta lähiömeiningistä. Tai semmoset, että sä reppaat jotain paikkaa. Tai että sulla on joku tietty kulma. Ja sit Töölö, hei, come on. Onko parempaa? Ei oo mikään Itä-Helsingin lähiö, vaan on silleen vähän kantakaupungissa. Joo, siinä on hyvä viba kyllä siinä Töölö-reppaamisessa. Töölö ei kumminkaan oo mikään rap-uskottavin mesta. Ja Cheekikin asuu Töölössä, mut eipä oo tuonut juuri biiseissään tätä ilmi. Ei, se on se Suomen Chicago. Chicago, Lahti, Lahti.

47. 30:50

    Lahes. Lahes. Joo. Mites Laurin tämän päivän toinen kunniamaininta, mihin osoitteeseen se osoitetaan? Se on toinen duo. Vähän myös sellanen, että se on menny vähän kaikilla ohi. Swet Shop Boys. Haluutko avata? Mä kävin tästä ennen tätä jaksoa semmosen keskustelun, jossa mä sanoin, että mä en tiedä artistista myöskään yhtään mitään. Ja sitten Lauri korjas mut, että mä oon jotain kommentoinut Facebookissa hänen statukseen liittyen tähän. Jonka jälkeen kävi ilmi, että mä oon kuunnellut sen levyn. Plus, siellä on yksi hyvä kappale. Joo. Mut siis Swet Shop Boys on bändi, tai siis duo, mikä koostuu räppäreistä nimeltä Heems.

48. 31:28

    Heems on Das Racistista tuttu, tai tuntematon, räppäri. Ja Riz MC, joka sitten on taas näyttelijänä paremmin tunnettu Riz Ahmed. Ja Riz Ahmed on ollut muun muassa tänä vuonna TV-sarjassa The Night Of, mikä oli itelle tosi iso juttu. Ja sen kautta mä löysinkin nää. Mä googlailin Riz Ahmedia, ja sit selvisi, että hän on räppäri, mikä tuli todella suurena yllätyksenä. Grimea nimellä Riz MC. Ja sit selvisi, että sillä on duo Swet Shop Boys, miltä on tulossa levy. Parit biisit, muun muassa T5, oli silloin tullut ulos ja se Tiger Hologram, mitä toi Eetukin fiilailee.

49. 32:07

    Jep. Jotka oli tosi hyviä. Sit mä jäin venaamaan levyä, ja levy tuli. Ja olin silleen, että ei vittu, että tähän oikeasti lähtee. Että jonkun näyttelijän räppi, että come on. Joo, mutta ei ole mitään Drake-kamaa. Ei todellakaan. Joo, mun täytyy myöntää kyllä, että sen pohjalta, nyt kun sain itselleni jonkun muistijäljen siihen, että mitä mä oon kuunnellut ja näin. Levy näyttäytyy, aggressiivinenhan se on, tai tietyllä tavalla aika vihainen. Joo, no siis siinä on todella vahva tää rotukulma. Heems on intialaistaustainen ja Riz on Pakistanista kotoisin, tai pakistanilaiset sukujuuret. Mä en muista, monennen sukupolven maahanmuuttaja, mutta briteistä kotoisin.

50. 32:46

    Ja on paljon julkisuudessa puhunut siitä, että on saanut aika pahaa kohtelua lentokentillä sen epäilyistä, että on terroristi. Joo. Ja esimerkiksi T5 käsittelee sitä aihetta, ja siellä käsitellään paljon, millaista on olla ei-valkoihoinen mies nykypäivänä. Se voi olla kyllä monessakin suhteessa haastava. Toisaalta se on myös silleen aika sopivalla tavalla mun mielestä kiinnostava aihe tehdä musaa. Tai siis, että on helppo ottaa kantaa, varsinkin jos itse edustaa vielä niin sanottua vähemmistöryhmää tietyssä viitekehyksessä. Joo, ja tästä itse asiassa tuli palautetta, että mä siinä jenkkiräppijaksossa sanoin, että poliittisuus on tullut räppiin. Vaikka se nyt on ollut siis, genre on lähtenyt poliittisena liikkeenä.

51. 33:28

    Mutta siis se, mitä mä hain takaa, on, että esimerkiksi Black Lives Matter -liikkeen myötä isot räppärit puhuu paljon enemmän siitä elämästä mustana miehenä nykyisin. Jos ennen on biletetty ja ajettu autolla, niin nyt puhutaan enemmän siitä elämästä jossain lähiössä. Mun mielestä Swet Shop Boys on freesi lähestymistapa siihen, kun ne ei ole afroamerikkalaisia, vaan ne on britti ja jenkki. Siinä on se niidenkin kontrasti. Plus mun mielestä biiteissä, ja koko levy jäi mulle kanssa mieleen sen kautta, että siinä oli ihan erilaisia, se soundimaailma oli ihan muualta poimittu.

52. 34:06

    En nyt uskalla heittää, että onko intialais- vai pakistanilaismusaa, mutta siellä on klippejä, mitkä on sieltä päin musaa. Esimerkiksi Zayn Malikin lopussa on joku puolen minuutin klippi intialaisbiisistä, ja sampleissa on sitä vibaa. Ja biisi on Aaja, missä on pakistanilaislaulaja, joka vetää kertsin. On kyllä sellainen musiikkikulttuuri, kun tietyllä tavalla mennään tuohon maailmaan ja tuohon ympäristöön ja kulttuurivaikutukseen, mistä on tosi vaikea mennä itse puhumaan.

53. 34:45

    Että en ymmärtäisi tai osaisi sanoa tai tietäisi edes, jos mennään ihan mihinkään tuonne, niin mä oon ihan kujalla niistä. Joo, siis sama juttu, ja siksi myös oli tosi freesii kuulla sitä tuollaisessa kontekstissa. Joo. Ja en voi kyllä kieltää, etteikö se olisi ollut hyvä levy. Siinä suhteessa en ole toki itse asiassa sitä pahemmin luupannut, mutta annan kanssa kyllä osaltani sellaisen freesin, erilaisen papukaijamerkin kyseiselle albumille. Joo, ja siis pitää vielä korostaa sitä, että vaikka puhutaan vakavista aiheista ja vedetään aika tiukalla otteella, niin siellä on myös ihan huumoriakin mukana. Heemsillä on myös mageeta, se käyttää ääntään ja flowta hienosti, että siellä tulee vähän koominen viba niihin sen räppeihin.

54. 35:28

    Joo. Ja siis siellä on ihan sikakovia biisejä, mutta myös T5, Aaja, Zayn Malik, Tiger Hologram, Swish Swish, ne on ihan sikakovia biisejä yksinäänkin. Lauri periaatteessa nyt vain namedroppasi ne sen takia, että se voi laittaa ne Spotify-playlistille. Ne on mulla jo. Niin, mutta sitten Tuplariimi-episodi 04. Mä laittaisin ne muutenkin. Älä nyt yhtään, kuule, siellä yritä sanoa, että ei mulla mitään ammattitaitoa tässä touhussa. What the fuck? Niin, sä laitat koko levyn sinne muutenkin, ettei tarvi edes namedropata. No niin, jaa jaa, just just. Haluutko sä mennä sun toiseen levyyn, vai onks sulla ees sellaista, mister... haukkumanimeä?

55. 36:09

    Kyllä. Toinen, tämän vuoden paras albumi. Lauri pystyy arvaamaan sen jo etukäteen, koska se on Mac Miller: The Divine Feminine, joka oli kaverin, no, olemme puhuneet tästä aikaisemmin ja saatan toistaa itseäni, mutta siis kaverin neljäs studioplatta. Nuori mies hän tässä on edelleen kyseessä, en osaa heittää nyt ilman pientä fact checkia, minkä ikäinen hän on, mutta hän näyttäytyy mielestäni siinä 90-luvun haarukassa syntyneenä nuorisolaisena. Ehkä tässä on just se kehityskulku, mistä mä oon eniten tykännyt, että Donald Trump oli ensimmäinen syvästi artistin pariin vienyt kappale, joka on kuitenkin aika hajuton ja mauton sitten tietyllä tavalla, tai se on ajankuva.

56. 36:52

    Se on sitä YouTube-aikaa ja tietyllä tavalla sen hetkistä jotenkin. Se on tosi rehellinen bilebiisi. Kyllä. Mutta sitten tämä viimeisin levy, niin siinä on jotenkin, mä tykkään Dang!:ista, missä on siis Anderson .Paak fiittaamassa, ja se on semmoinen, miten sen muotoilisi, hip-hop-jatsia. Sille on varmaan joku ihan oma genrenimityksensäkin, että mihin genreen me tiputetaan, koska se ei ole ihan täysin vain ja ainoastaan hip-hoppia mun mielestä. No jos se kuuluu Anderson .Paakin levyyn, niin pystyy vähän asettaa sen sinne. Se on mun mielestä Anderson .Paak -mainen biisi, mikä on tosi obvious, koska se fiittaa siinä, mutta siis mulle se kuulosti vähän Malibu-maiselta.

57. 37:30

    Joo. Ja mun mielestä se oli hyvä levyyn. Siis että sinkku tuli irrotuksena, mä kuuntelin sen ja mulle tuli jotenkin silleen, että hei, tää kuulostaa kivan erilaiselta. Siis se on ollut raita mun mielestä, mikä on soinut ihan oikeasti jopa radioissa, että se on tavallaan ylittänyt tietynlaisen kynnyksen sitten Suomenkin mittakaavassa kappaleen tyyppinä.

58. 37:53

    Mä positiivisesti yllätyin sen ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen, että se oli jotenkin vahva kokonaisuus. Se on aika herkkä ja pehmeä tietyllä tavalla, mutta sitten samaan aikaan jotenkin hyvin tarinallistettu, ja siinä näki mun mielestä sen, että se artisti on selkeästi kasvanut ja se käsittelee nyt asioita vähän selväpäisemmin kuin se on aikaisemmin niitä käsitellyt. Vähän aikuisemmin kuin se on niitä aikaisemmin käsitellyt. Ehkä se on sitten osaltaan sitä, että tietty määrä päihteitä on jäänyt pois ja vähän ehkä tasaantunut se jotenkin tapa tehdä niitä asioita. En mä tiedä, mikä siellä realistisesti on vaikuttanut siihen, mutta se on levynä vahva kokonaisuus. Mä luin parikin haastattelua. Voin heittää linkit myöhemmin, mä varmaan löydän ne, koska mun pitää myös kerrata ne itse, mutta siinä kävi just tätä kasvamisprosessia läpi, että ensimmäistä kertaa oli vissiin tullut elämässä oikea kunnon ero, mikä oli aikaisemmin käsitellyt.

59. 38:42

    Se oli aiheuttanut vähän paskoja viboja, ja sitten halusi purkaa ne levylle ja muutenkin käsitellä sitä, mitä ihmissuhteet merkitsevät itselle. Se oli siihen nähden, mitkä mun vibat artistista on aina ollut, se, että se on tosi rehellistä bileräppiä ja just sellainen pilvipäinen, vähän bro, jonka aivotoiminta riittää just siihen, että saa sen spliffin huuleen ja jotain riimiä heitellään, niin siihen nähden ihan todella kova levy. Että tollainen artisti pystyy käsittelemään jotenkin elämän suuria asioita suht syvällisesti, ja sitten musiikkikin on kunnianhimoista, että siellä ollaan oikeasti lähdetty uusille linjoille.

60. 39:22

    Joo, se ottaa mun mielestä semmoisia hyvin taiteellisia vapauksia tietyllä tavalla, pois siitä ehkä semmoisesta valkoisen miesräppärin leimasta, joka on sitten tietyn tyyppinen, mihin jotenkin se asetetaan. Eminem on tavallaan asettanut sen tietynlaisen kriteeristön sille, jonka jälkeen sitten kaikki ehkä on vähän mielletty sen alaiseksi. Niin, että pitää olla joko tosi rehellinen bileräppäri tai sitten tuoda jotain tosi tosi ahdistuspaskaviboja esiin. Ja toisaalta sitten kyseistä artistia pohtiessa, niin tässä on ehkä myös tämmöinen, että nuorena vähän liian paljon, vähän liian nopeasti, koska se menestyshän tuli, se oli mun mielestä tyyliin alaikäinen, kun Donald Trump lähti breikkaamaan.

61. 40:04

    Ja siis muistaakseni vielä juutalaistaustainen, uskontopuolella edustaa juutalaisuutta, ja silleen hyvätuloisesta perheestä lähtöisin, ja lähtökohdat tosi erilaiset kuin monella muulla räppärillä.

62. 40:21

    En ole niin perehtynyt, mutta joo. Muistan myös jonkun podcastin kuulleeni, missä se puhui siitä, että ne oli järjestänyt jotain festareita jossain Bostonissa tai muualla, ja sitten se oli lähtenyt ihan käsistä, että ne oli breikannut tosi lujaa. Ja sitten sitä kautta oli tullut tietynlainen suksee. Joo, mun mielestä Mac Miller edusti vähän sitä Tyler, the Creator -osastoa, että hän tekee omaehtoisesti juttuja, ja joku posse, järkätään itse ja julkaistaan itse. Että se jotenkin, no silloin kun Donald Trump tuli, se eka levy, joku Park, niin silloin just järkättiin bileitä ja kävi Suomessa, ja oli just sellainen tyyppi, joka teki itse eikä juuri välittänyt establishmenteistä.

63. 41:03

    Mä en tiedä, mihin tää mun ajatus oli johtamassa. Se oli pitkän kaavan kautta, mutta muuten siinä suhteessa, niin sanoisin, että tämän vuoden itselleni todella merkittäviä ja kovia levyjä, jotka on antanut. Mä tein sen verran fact checkia, että 92 syntynyt, eli 24 v. Joo, ja jos 2011 muistaakseni tuli nämä, tai 2010. Blue Slide Park tullut 2011. Joo, eli nuori kundi. Kyllä, että siinä suhteessa tää on tietyllä tavalla mun mielestä hauska seurata sitä artistin semmoista tietynlaista matkaa, koska sit, mä en muista sitä kappaleen nimeä, mutta se, missä oli Schoolboy Q fiittissä.

64. 41:41

    Joo, se video on semmoinen hyvin trippaava.

65. 41:50

    Sellasta maailmankuvaa, mitä itse on jotenkin vaikea poimia. Friends. Joo, ja mä muistan, että mä katsoin sen videon, ja silloin se on ollut ehkä itselle se hetki, kun mä oon sit miettinyt, että harmi, että tämä artisti ei nyt oikein, ei enää oikein lähde, ei uppoa. Mutta nyt ollaankin taas siinä, että saa kääntää takkia ja sanoa, että no, niinhän se uppoaa. Mm, kyllä. Joo.

66. 42:13

    Syvä hiljaisuus. Joo. Mutta ollaanko me, Lauri, siinä, että meidän top kakkoset on nyt nimetty? Kyllä. Onks muita sellaisia levyjä, jotka sulle on tänä vuonna jäänyt positiivisesti mieleen? Niitähän on siis ihan hirveästi. Siis mun mielestä tämä oli jotenkin, vaikea sanoa, että oli poikkeuksellisen kova räppivuosi, mutta kyllä mä silti sanoisin, että oli poikkeuksellisen kova. Just mainittu Life of Pablo. Se on ollut ristiriitaisuuksineen tosi antoisa levy, että sitä on kuunnellut monta kertaa, ja senkin kanssa joutuu käymään vähän työtäkin, että mitä siitä saa irti, mutta se antaa tosi paljon.

67. 42:55

    Toinen, mikä on ollut tosi kova, on ollut Chance the Rapperin Coloring Book, joka on sitten taas ihan eri maailmaa, tosi positiivinen levy ja tosi sellainen elämäniloinen. Ja Chance the Rapperin meno muutenkin tänä vuonna on ollut tosi siistiä, että sainaamaton räppäri, joka ei ole millään labelilla ja tekee omaehtoisesti juttuja, on Saturday Night Livessä ja on kaikkialla. Joo, ja siis komppaan kyllä. The Life of Pablo on ollut kanssa itselle kyllä semmoinen, että Kanyelta ehkä pitkästä aikaa levy, jonka mä tiedän, että se tulee soimaan. Tai että se tulee kantamaan, se ei jää vain tämän vuoden levyksi, vaan se on sellainen, että siihen voi edelleen palata.

68. 43:34

    Mutta onhan toi Kanyen vuosi ollut vitun vaikea. On se sitten taas, että jos tiputetaan kaikki mediauutisointi ja Kanyen muu elämä, niin silloin kaikki olisi hyvin, mutta sitten kun sä katot sitä kokonaiskuvaa, niin se on vähän silleen, että apua. Onneksi se saa apua psykoosiinsa. Kyllä, Donald Trumpilta. Ei puhuta siitä, se on... Mä toivon, että se on inside job, että se menee sinne sisään ja tuhoaa koko vitun puolueen, mutta eihän se ole. Ei. Mun täytyy myös erityishuomiona kyllä tälle vuodelle sanoa, että Solangen levy on ollut tosi kova. No, Knowlesin siskoksilta aika hyvä vuosi. On itse asiassa, kyllä, joo. Mutta Solange näyttäytyi mulle silleen, että se oli vähän sellainen, että mä pistin sen soimaan, ja sitten mä olin, että on vähän liian herkkää, vähän liian hiljaista, vähän liian jotenkin, että ei, ei, ei.

69. 44:21

    Ja sitten yhtäkkiä mä huomaan, että laitetaan se, tämähän on ihan hyvä tässä, kun vähän illallistetaan tyttöystävän kanssa, niin laitetaan tuohon taustalle soimaan. Ja sitten se on ollut hyvä semmoinen, että sitä voi kuunnella, mutta sitten samaan aikaan se on ihan loistava taustalevy silleen, että sä kuulet sen, sä pystyt rekisteröimään sen, mutta se ei ole ihan sellainen levy, että sä välttämättä haluut täysin ja vain ja ainoastaan paneutua siihen. Mä en ole vielä kertaakaan kuunnellut, mutta tyttöystäväni on tosi fiiliksissä siitä. Joo.

70. 44:53

    Samanhenkinen artisti Blood Orange, Freetown Sound. Ei sano mitään. Okei, suosittelen, se on tosi hyvä. Siinä on vähän kaikkea. Mä lopetan Spotifyn käyttämisen ja luotan, Lauri, sinuun tästä lähtien. Sä oot mun jokaviikkoinen Discover Weekly. Unohda Jusan erikoiset, tulee Laten erikoiset. Mä itse asiassa kuuntelen joka viikko sun Discover Weeklyä. Niin, mä tiedän. Olen mäkin sun tilannut, mutta mä oon jotenkin... Ei riitä aika kaikkeen. Joo. Sitä kutsutaan elämäksi. Niin.

71. 45:24

    Mä nyt, kun vauhtiin päästiin, mä droppaan nää loputkin. Anna tulla. Beyoncén Lemonade. Erittäin hyvä levy. Eetu ei vissiin ole vieläkään kuullut. En. Joo. No, Frank Ocean, Blonde. Komppaan. Se on vaatinut paljon, mutta se on Life of Pablon hengessä myös sellainen, mikä on vähitellen antanut todella paljon. Ei pääse mulla top 10:een. Mulla pääsee ehkä jopa top 3:een. Mä en oo vielä päättänyt mun listasijoituksia, mutta korkealla on Tribe Called Questin... En saa levyn nimeä päähän, niin thank you for everything jotain.

72. 46:02

    Mähän oon siis ihminen, joka ei pysty tiputtamaan mitään levyjen nimiä tai kappaleiden nimiä, koska mä oon tosi surkea niissä. Ja mun fact checkit on vielä surkeampia. Sen takia meillä on olemassa Lauri, joka hoitaa. We Got It from Here... Thank You 4 Your Service. Ei ollut kommentti, Eetu, vaan Tribe Called Questin levyn nimi. Kyllä, sieltä tulee vihaista sylkyy. Mutta oli freesi lähestyminen. Niin kuin itselle ei ole ehkä artistina näyttäytynyt sellaista kattausta, että oisin erityisemmin kuunnellut tai muodostanut mitään suhdetta. Mutta siinä oli semmoinen kiva, mun mielestä viety vanha tyyli nykypäivään. Joo, se on jotenkin old school hip hoppia 2010-luvun hengessä.

73. 46:40

    Joo, kyllä. Tosi hyvä levy. Ja jotenkin kun tietää, että se tulee olemaan bändin viimeinen levy, tietää, että siellä on erään jäsenen räpit haudan takaa, tai että on ennen kuolemaansa ne äänittänyt, niin jotenkin sekin lisää sitä tunnetta, että nyt ollaan jonkun tosi ison ja merkittävän asian äärellä. Niin, sitä, mitä musiikki parhaimmillaan on. Kyllä. Ja vielä Usherin Hard II Love. Ah, Hard II Love. Joo. Vuoden noin, mä oon tätä hokenut tosi paljon, mutta Usher löi Weekndin tänä vuonna sen omalla pelikentällä.

74. 47:19

    Mä vähän mutristelen suutani täällä, mutta komppaan kyllä siinä, että sen pohjalta, kun Lauri suositteli myös kyseistä levyä, niin levyhän oli hyvä R&B-levy. Niin kuin kaiken kattava siinä suhteessa, silleen jotenkin vähän samaan tyyliin, että onneksi artisti on kehittynyt ja hakenut vähän uusia vaikutteita ja vienyt itseään eteenpäin siinä musiikissa. Mut ei se mulla... Kuuntelin, kuuntelen, mut ei. No kun mäkään en oo ihan varma, onko se vaan sellainen guilty pleasure, mistä nauttii, koska siinä on jotain väärää. Mut kyl mä sit aidosti pidän, se on mun Last.fm:n tämän vuoden viidenneksi kuunnelluin levy.

75. 47:57

    No se on ihan hyvä suoritus, että on se sitten soinutkin. Se on soinut jo paljon, ja kyl mä edelleen palaan siihen, mä rehellisesti tykkään siitä ihan todella paljon. Siinä ei oo yhtään biisiä, minkä mä skippaisin. Joo. Mikä on sulle hyvän levyn merkki?

76. 48:12

    Käsitellään sitä myöhemmin, se on pitkä aihe. Mutta siis levy, jonka jaksaa kuunnella, levy, joka antaa ajatuksia. Levy, jonka kanssa käy ehkä dialogiakin. Usherin levyn kanssa ei käy dialogia, mutta se on vitun hyvä levy. Niin, se riittää. Joo, tässä on ehkä tää kuuntelijatyyppi tai tapa kuunnella musiikkia, joka on hirveen vaikuttava näissä keskusteluissa aina, kun puhutaan siitä, mikä on hyvää. Koska mulla ehkä se on enemmän just niin, että mä menen enemmän sieltä melodisemmalta ja vähän sillä tavalla yksinkertaisemmalta kulmalta näissä jutuissa. Silloin se saattaa olla lyriikoiden puolesta ihan hirveää B-kauraa, mutta jos se kuulostaa mun mielestä hyvältä, niin se voi olla hyvä.

77. 48:50

    Kyllä. Pakko vielä heittää Draken Views. No joo, toiseksi kuunnelluin itselläkin Last.fm:ssä. Mulla se on, olisiko kolmanneksi, mihin nähden sitten on tässä hyvä sanoa, että kaksi kautta viisi -levy. Niin, musta tää on ehkä vähän ton Draken kanssa ollut jotenkin semmoinen, että kyllä siihen semmoinen tietty fanboy-kulttuuri on asettanut sen, että sitä pitää jotenkin koittaa hakea ja tulkita. Ja sit toisaalta sen kyseisen artistin kappaleilla se luuppauksen määrä niiden hittibiisien osalta on aika kova. Joo, mulla One Dance on ollut, oliko se nyt, kun Spotifylle tuli se kuunnelluimmat biisit -lista, kolmas tai neljäs.

78. 49:32

    Joo. Mä luukutin sitä ihan vitusti silloin, kun se tuli. Joo, mä muistan, että One Dance oli kans kova, ja sitten Controlla on ollut itsellä myös semmoinen, mitkä selkeästi jäi Viewsilta itselle mieleen. Mutta piti namedropata, koska se on iso levy tänä vuonna, mutta mun mielestä aika huono levy.

79. 49:48

    Joo, ei se, on ollut parempiakin. Kyllä. Onko sulla vielä jotain, minkä sä haluat heittää? Ei, mulla ei ole mitään, sä tyhjensit pajat. Okei, vedetään jakso pakettiin ja vuosi pakettiin. Kyllä, se oli siinä, 2016. Kyllä. Kiitos tähän saakka. Meillä on nyt episodi neljä purkissa. Ja kausi numero yksi purkissa. Kyllä, kausi kakkonen jatkuu tässä. Me päästään vielä lähitulevaisuudessa podcast-keisarin alaisuuteen ja päästään nauhoittamaan vähän eri lokaatioihin. Ja te saatatte seuraavan jakson jo ehkä parhaimmillaan kuulla erilaisissa tunnelmissa, kun se on eri postinumeroalueilla. Kyllä, nyt ollaan Herttoniemessä, jatkossa ihan jossain muualla.

80. 50:28

    Kyllä.

81. 50:31

    Tuplariimi pitää totta kai kiteyttää vielä siihen, että nyt sinä kuuntelija, joka olet kuunnellut meidät tänään loppuun saakka, löydät meidät eri kanavista: tuplariimi.fi, Twitter, hashtagi tuplariimi sekä käyttäjät Lauri Ojain, kyyjonssoni, jakso.fi. Ja Facebookista löytyy ryhmä Tuplariimi. Kyllä. Laittakaa ihan mitä vaan meille. Me mieluusti kuullaan teidän ajatuksia tai kommentteja tai ideoita jaksojen aiheiksi. Tää on ollut vielä vähän harjoittelua, tää eka kausi, jossain mielessä. Ja se toinenkin tulee olemaan ihan...

82. 51:10

    Ei, mutta nyt alkaa olla jotenkin kärryillä siitä, mitä me halutaan tehdä, kärryillä siitä, miten kannattaa tehdä. Ja meillä on ideoita jopa vieraiksi, että käsitellään vähän muidenkin ihmisten kautta hip-hoppia ja räppiä. Joo. Ja sitä suuremmalla syyllä vuoteen 2017 ja seuraavaan episodiin. Kyllä. Kiitos tästä. Kiitos. Moi. Moi.

Puhe on litteroitu koneellisesti (Whisper) ja korjattu tekoälyn avulla, joten virheitä voi olla. Täytesanat ja aloitusten toistot on jätetty pois. Aikaleimat ovat suuntaa antavia: litterointi on tehty alkuperäisestä nauhoituksesta, ja julkaistusta jaksosta on leikattu noin neljä minuuttia pois.