Tuplariimi: Post Malone

1. 0:07

   Hei ja tervetuloa Tuplariimi-podcastin pariin. Mä oon Lauri. Mä oon Eetu. Ensimmäisenä mainostetaan ensimmäistä kertaa meidän somekanavia ja muita hässäköitä, mistä löydätte meidät. Eli tuplariimi.fi on pääpaikka, mistä löydätte podcastit ja sähköpostilistan, minne laitetaan aina uusimmat jaksot ja mitä ikinä meidän mieleen juolahtaakaan teille laittaa. Twitteristä löydät meidät käyttäjänimillä Lauri Ojain ja kyyjonssoni. Kyllä. Ja tietenkin, koska ollaan podcastkeisari Olli Sulopuiston alaisuudessa, niin löydät meidät myös jakso.fi-sivulta. Ja sitten totta kai klassiset iTunes kuin myös SoundCloud palvelee meidän osalta tuplariimi-haulla, ja sen lisäksi meillä on myös Facebook-ryhmä.

2. 0:55

   Kyllä, liittykää sinne. Keskustellaan siellä jaksoista ja mistä ikinä. Me luodaan tämmöinen suuri musiikkimedia koskien tällaista rytmimusiikkia. Kyllä.

3. 1:09

   Puhemusiikkia, mitä räppi nyt onkaan. Mennäänkö päivän aiheeseen? Otetaan päivän epistola pöydälle. Jes, eli viime jaksossa kun käsiteltiin vähän räpin ja popin ja R&B:n sellaisia genremiksautumisia, niin otetaan sellainen ajankohtainen artistikäsittely, jonka kautta me pystytään käsittelemään tätä aihetta aika hyvin. Eli Post Malone. Nuori mies jostain Amerikoista. Teksasista. Kyllä, vielä punaniskainen. Kyllä. Siis jos ette tiedä, kuka Post Malone on, niin hän on 21-vuotias teksasilainen laulava räppäri, joka tuossa viime vuonna julkaisi biisin White Iverson, joka vähän yllättäen lähti

4. 1:53

   hirveeseen nousukiitoon. Todella nopeeseen. Mä muistan, että mä oon esitellyt tämän kyseisen kappaleen Laurille, koska mä itse innostuin siitä jotenkin hirvittävän paljon. Me mennään kyllä varmaan vuosi, päälle vuosi sanoisin, ajanjaksossa taaksepäin. Me ollaan silloin jo keskusteltu siitä, että mikä tämä biisi on. Ja Lauri ei oikein ostanut sitä ajatusta, että tämä olisi jotenkin hyvä. Mä olin silleen, että tämä vaikuttaa hyvältä. Se oli jotenkin nouseva jossain. Mä törmäsin siihen jotain kautta. Ja silloin Spotifyn noita soittolukuja tuli katseltua tarkemmin jostain syystä, että kuinka paljon se on pyörinyt Spotifyssa ja miten paljon jengi on kuunnellut sitä. Se oli vähän semmoinen, että ei niin suuresti vielä, mutta kuitenkin jo vähän semmoista orastavaa kiinnostusta selkeästi kuuntelijajoukoissa kerännyt.

5. 2:43

   Ja mä muistan, että ekan kerran se löi mulle sillä tavalla, että tässä on jotain. Ja joku muukin tietää sen. Mä olin Tres Bonesin tanssilattialla. Dreamin Nice Dayit olivat soittamassa siellä musiikkia. Tulen WC:stä ehkä hieman humaltuneena, kävelen tanssilattian läpi ja White Iverson soi. Ja se tanssilattia oli täynnä ja ihmiset tanssi ja lauloi. Joo, tää oli story, minkä sä kerroit mulle. Ja mä olin vähän sellainen, että mitä vittuu. Siis kyllä mä tiesin, että se oli iso hitti Jenkeissä, mutta en mä ajatellut, että se Suomessa oli vielä lyönyt. Joo, ja se oli mullekin tosi yllättävää, että Suomessa sä löysit jonkun piirin, joka tiesi sen kappaleen. Kun mä olin vähän kuvitellut, että mä olin se uniikki lumihiutale tässä tapauksessa, ainoana Suomessa, joka on löytänyt White Iversonin Post Malonelta.

6. 3:32

   Mutta se selkeästi ehkä siivitti silleen tietyllä tavalla jonkun sellaisen ryhmän oman kuplan ulkopuolelta, missä sitä oli kuunneltu ja se tiedettiin. Ja siihen varmaan palataan vielä. Sen verran tästä ajankohtaisuudesta, että herrahan on siis tulossa 24. marraskuuta Tavastialle keikalle. Vähän ennen ensilevynsä julkaisua, se tulee tuossa joulukuun alussa, 7. päivä muistaakseni. Nimi on Stoney. Okei, tätä en tiennyt. Mitä, ootko sä nähnyt raitalistaa? Joo, oon. Se on itse asiassa julkaistu jo. Okei. Onko siellä... Koska mä en tiedä raitalistaa enkä tiedä oikeastaan muuta kuin että kaverilta on tulossa levy, ja tähän saakka se on mennyt aika sinkkujen voimilla.

7. 4:16

   Niin löytyykö sieltä fiittejä? Löytyy. Siltähän tuli hiljattain se sinkku Congratulations, missä oli Migos. Okei. Se oli itse asiassa eka biisi, missä oli räppäri feattaamassa. Mä oon nukkunut tän ohi ihan täysin. Joo, se tuli ehkä neljäs päivä, eli tyyliin viikko sitten. Okei, no se selittää paljon. Ja aika silleen hiljaa, että se ilmoitettiin, että se levy tulee, ja sitten silleen, että okei, tässä on vika sinkku. Mut siis täällä on, niin kuin tiedetään, Justin Bieber. Totta kai. Ja sit ei oo oikeastaan kuin kolme sinkkua, tai niinku fiittibiisiä. Täällä on sit kolmantena Kehlani. Se on nouseva R&B-artisti, jos et tiedä.

8. 4:56

   Joo, se on itse asiassa nimenä tuttu. En ehkä osaa kyllä nimetä yhtään kappaletta. Mulle onkin enemmän tuttu joistain fiittien kautta. Se oli muistaakseni tol Zaynin levyllä. Joo. Ja sanotaan, että mun mielestä Post Malone on ollut siinä suhteessa aika mielenkiintoinen artisti, että se on kuitenkin tuonut semmosia elementtejä, niin kuin räpin elementtejä, ilman että se räppää. Se on jännä, että siitä puhutaan räppärinä, vaikka sen omat biisit ei oo räppiä sinänsä. Niin. Tai että se on aika kaukana sellaisesta perinteisestä räppäämisestä. Niin. Ja ehkä se, että onko se sitten tietyllä tavalla luotu henkilöhahmo, josta syntyy se mielikuva, että tää jäbä räppää, vaikka se ei oikeasti räppääkään.

9. 5:42

   No siis, mulla tuli se, kun sä kerroit siitä tyypistä, sit mä kuuntelin sen biisiä ja mä olin vähän silleen, että okei, tää biisi ei oo häävi, tai että se ei kolahda muhun. Sit mä googlasin sen tyypin, ja sit sieltä tulee sellainen Riff Raffin näköinen valkoinen, vähän punaniska dude, braideissa ja kultahampaissa, ja se on vähän silleen, että okei. Että jos sen tyypin näkee, niin ensimmäinen ajatus on räppäri. Joo, se on silleen köyhän miehen Riff Raff. Kyllä.

10. 6:10

    Mutta onko se niin, että tässä tapauksessa Post Malone olisi ottanut vaikutteita Riff Raffista, vai onko se niin päin, että hän luo tässä uniikkia omaa henkilöhahmoaan? Mä itse asiassa luin haastattelun, mihin mä tuun palaamaan. Se oli hyvä haastis tyypistä, missä kysyttiin näistä kultahampaista ja braideista, että tiedätkö sä tyypin Riff Raff. Sitten se oli silleen, että joo, kaikki ottaa tämän Riff Raffin esiin, mutta en mä tiedä koko tyyppiä. Mulla on vaan nämä braidit ja kultahampaat sen takia, että mun mielestä ne on siistit. Ne on aidot. Ne on tosi aidot.

11. 6:41

    Mutta niin, siis ehkä tämä keskustelun aihe tulee siitä, että Post Malonesta puhutaan räppärinä ja se jotenkin on rapkulttuurin sidoksissa, vaikka se tyyppi itsessään ei räppää. Niin mä heitän tällaisen ajatuksen ilmoille, että onks hiphop ja rap nyt niin suosittua, että popparit voi ottaa sen tavallaan sellaiseksi, minkä sanan mä nyt valitsisin, jotenkin astinlaudaksi. Että koska en voi tehdä suoraan poppia, niin otan rapin estetiikan ja menen räppärinä, vaikka en ole sitä. Mä en tiedä, oliko tuo kovin selkeästi selitetty.

12. 7:21

    Mä ainakin ulotuin siihen. Mä en tiedä, miten kuuntelija Jokkonen sai kiinni. Mä ulotuin siihen ajatukseen, että se voi hyvin olla, että nykypäivän poppareiden... Toisaalta tässä ollaan ehkä samoissa teemoissa kuin oltiin viime jakson kanssa sen osalta, että miten paljon lainaillaan eri genrejen osilta. Tavallaan, että poppi lainailee räpistä ja räppi lainailee popista, ja tuodaan niitä tietyllä tavalla tosi paljon toisiinsa, joka sitten synnyttää sen, että se voi toimia alakulttuuriryhmissä paremmin sen takia, että se on uskottavampaa musiikkia. Vaikka jos se artisti irrotetaan kontekstista, miltä se näyttää ja miten se tekee niitä, niin se voisi olla niin, että se on tosi pop, riippumatta siitä, mitä sen ympärillä tapahtuu ja kuka sitä esittää.

13. 8:11

    Post Malonen osalta niin kaverihan on ihan selkeästi tuonut esiin sen, että hän ei haluakaan olla räppäri, eikä tämä musiikki, mitä hän tekee, ole räppiä, vaan että siellä lainaillaan paljon. Ja mä muistan, että mä luin jossain vaiheessa tosta tulevasta levystä, että sinne tulee jotain kantria ja tosi paljon erilaista genresekoilua, että se tulee olemaan siinä suhteessa laaja levy. Joo, siis tyyppi on itse puhunut, että ei ole nuoruudessaan kuunnellut räppiä juuri lainkaan, että omat nuoruuden vaikutteet on Metallica, Kid Rock ja country-artistit ja folk-artistit, ja siitä löytyy siis video, missä se on coveroinut Bob Dylaniakin.

14. 8:51

    Että silleen räpin piirissä ehkä aika uutta tollainen, että aika suoraan myönnetään rokin ja tuollaisen tosi valkoisen musan vaikutus. No mutta sitten eikö tämä ole ihan luonnollinen jatkumo, että sä teet Justin Bieberin kanssa biisin? Niin, no tavallaan totta. Tosi valkoisen musiikin vaikutus. Mutta silleen, että Justin Bieber on kumminkin nyt... Toi mieleen, että Justin Bieber on nyt featannut Chance the Rapperin ja Post Malonen kaa, ainakin, en mä nyt keksi muita rappiin liittyviä nimiä, mutta onko Justin Bieberistä vihdoin tullut katu-uskottava? Musta tuntuu, että se on nyt, kun se on toisaalta... Anteeksi, tästä tulee nyt tämmöinen nuorisokeskustelu, vaikka en itsekään niin vanha ole, mutta eikö ne... Milloin Justin Bieber on syntynyt?

15. 9:41

    Koska siis Post Malone on syntynyt 95, eli se on 21. Niin, se on 21, ja Justin Bieber on, onko se sitten vähän nuorempi? Mä just tsekkaan tästä. Se on vanhempi, se on 94. No niin, mutta et ne edustaa tätä kato nuorisoliigaa täällä, niin sit ne voi pitää yhtä. No niin. Et tää ehkä selittää osaltaan, minkä takia ne on samalla raidalla. Mutta toisaalta, mitä sä Lauri tykkäsit niitten yhteisbiisistä? Musta se oli itse asiassa eka Post Malonen biisi, mistä mä innostuin. Kyseessä on siis biisi, tosi hyvä sanoa silleen, kun ei edes muista biisiä... Deja Vu. Joo, Deja Vu.

16. 10:23

    Ja mun täytyy sanoa, että se oli myös hyvä kappale, mä tykkäsin siitä. Mun mielestä se oli jotenkin freesi lähestyminen tietyllä tavalla tommoseen R&B-pop-sekoitukseen. Kyllä, siis se oli eka sellainen laulubiisi tavallaan. Joskin kyllähän Post Malonen osalta White Iverson on kuitenkin pelkkää laulua. Mut siinä on se, että saa sen räppivaikutelman, koska siinä on vähän sellainen trap-meininki, että se hokee tosi paljon sanoja. Joo. I'm ballin', I'm ballin', Iverson on you. Valittava miesääni. Mut et siitä just, kun se lyyrinen ulosanti on aika hokevaa, niin sen pystyy mieltää sinne trappiin, kun sit taas Deja Vu on jo ihan silleen laulamista, siinä on story, mitä se kertoo.

17. 11:06

    Joo, tää on itse asiassa hyvä huomio. Mun mielestä liittyy tähän samaan teemaan, että se on hyvin poppia, hyvin paljon laulupainotteista, mut jos siinä syntyy toistoa ja tietyllä tavalla tämmöstä räppimäistä, vähän ehkä laahaavaa hokemaa, niin se voi olla se elementti, mikä synnyttää sen mielikuvan myös siitä räpistä. Että se on kuitenkin johdettavissa sieltä jostain tietyllä tavalla huumausainelähtöisistä toistoista, jotka sit vaan vedellään sinne biitin päälle. Ja sit kun siihen yhdistetään se laulu, niin sit se poppi muuttuukin yhtäkkiä paljon räpimmäksi, tai mielikuva siitä syntyy helpommin.

18. 11:48

    Ja se oli itse asiassa yksi asia, miksi mä en siitä White Iversonista oikein jotenkin lämmennyt heti. Musta se biisi tuntui siltä, että mun pitäisi olla pilves, että mä diggaan siitä. Koska siinä ei oo oikein mitään sellaista johdattelevaa melodiaa, siellä on vähän jotain sellaista utuista soundia taustalla, ja sit se hokee siinä ja vähän valittaa, ja se on jotenkin biisi, mikä vaatii sen, että oot jossain pienessä pöhnäs. Vähän jumissa. Niin. Joo. Ja voihan se hyvin olla niin. Ja kyllä mä edelleenkin oon sitä mieltä, että tietyssä mielessä jotkut kappaleet on semmosia, että ne vaatii tietynlaisen olotilan myöskin.

19. 12:28

    Tai siis, siinä mennään varmaan musiikin isompaan, syvimpään olemukseen, että kaikki biisit eivät toimi kaikissa hetkissä. Ja myöskin se, että se oma hetki, missä sä kuuntelet kappaleita, vaikuttaa tosi paljon siihen, kuinka sä koet sen ja miten se sulle näyttäytyy. Se oli varmaan väärä hetki, kun mä kuuntelin sen. Se oli jotenkin silleen, kun sä vielä haippasit sitä oikein, että nyt on vittu kova biisi. Nyt lähtee. Ja sit jotenkin sun mä odotin, että sieltä tulee jotain tosi aggressiivista, silleen äijät hyökkää päälle meininkiä, mutta ei tullutkaan. Ja sit oli vähän silleen, what the fuck. Niin, että mä jätin roikkumaan tavallaan. Tää on nyt hyvä, ja sit se ei lunastanut niitä odotuksia, mitkä siitä linkistä syntyi.

20. 13:11

    Ei. Mutta niin paljon kuin mä oon nyt sitä biisiä dissannut, mä oon siihen biisiin vähän kasvanut sisään. Se on lähtenyt aika hyvin. Se vaatii aikaa, se on vähän kuin terapiassa käynti.

21. 13:21

    Kyllä. Mutta Post Malone on tulossa Suomeen. Onko Tavastia? Tavastia kyllä. Ja sen osalta ihan mielenkiintoista nähdä mun mielestä, aina kun puhutaan siitä, että sulla on uusi, nouseva nuori artisti, niin se, minkälaista se live-performanssi on ja miten se käyttäytymismalli menee. Justin Bieber ei ole ihan hirveästi saanut kehuja siitä, miten hän reagoi. Toisaalta puhutaan vähän eri kaliiberin artistista. Se mylly, minkä se on käynyt läpi, on pikkasen eri. On. Mutta että näissä kuitenkin silleen nousevissa kyvyissä on aina riski, että se voi olla tosi huono, tai parhaimmillaan se voi olla tosi hyvä.

22. 14:02

    Ootko muuten nähnyt yhtään live-videota Malonesta? Mä oon jotain live-videoita nähnyt ja pari jostain festarihaastiksista, mutta ne ei ole kyllä herättänyt semmoisia suurempia ajatuksia siitä, että onko se hyvä vai huono. Ja toisaalta jos me mennään siihen aikaan, kun mä oon löytänyt White Iversonin, niin siitä on myös hetki aikaa, ja mä en ole silloin tiennyt, että mä saatan joskus olla hänen keikallaan. Että siinä ehkä näyttäytyy myös se, että mä en ihan hirveästi muista, minkälaista se esiintyminen on ollut. No siis mä en ole nähnyt, ja sen verran, kun näitä haastatteluja ja muita luin tätä jaksoa varten, niin luin just kyseisestä Highsnobietyn haastattelusta, että hän siis myös soittaa kitaraa.

23. 14:43

    Ja haluu kuulemma livenä fiilistellä kitaran kaa. Ihanaa. Eli siis siellä on tavallaan koko kansan Vesa-Matti Loiri, istuu lavalla ja soittaa kitaraa. Ehkä toi Post Malone vetää Lapin kesän siellä. Se voisi olla aika hyvä. Se voisi ainakin vedota kansaan. Kyllä. Omaan kuulijakuntaansa kyseisessä Suomen maassa. Mutta just tämä ehkä tuo sen, että ei puhuta ihan puhtaasta räppäristä. Joo. Kyllä se mun mielestä aina, kun tullaan siihen pisteeseen, että tuodaan joku instrumentti mukaan pöytään. Tai just, että kyseinen artisti tuo sen pöytään jotenkin ja puhuu musiikissaan, että haluaa fiilailla just instrumenttien kanssa.

24. 15:23

    Että räppäreissä on kuitenkin ollut aika selkeä se jako, että on se tuottaja, joka tekee biitit, on DJ, joka livenä pyörittää ne biitit, ja räppäri vaan räppää. Niin. Ja siellä on mahdollisesti tuplaaja. Ja nyt ilmeisesti tätä rikotaan aika freesisti. Joo. Ja siinä suhteessa mun mielestä tosi mielenkiintoista nähdä. Mä odotan kyllä tosi paljon, että mitä sieltä tulee. Ja sitten samaan aikaan en kyllä aseta ihan hirveitä odotuksia myöskään. Onko se jotain inhorealismia sitten? Että sä et edes lähde toivomaan, että se keikka olisi jotenkin ihan todella törkeen hyvä. No mut se on myös sellaista, että kun maksat lipusta, niin et halua silleen itteäs haipata, että nyt tulee parasta ikinä, ja sitten siellä onkin sellainen pilvipäinen tyyppi, joka on jotenkin tosi flegmaattisena

25. 16:10

    mikin takana. Niin. No mulle tulee vaan mieleen, olin kattomassa tuota Schoolboy Q:ta Nosturissa. Siitä on... 2014, eli pari vuotta sitten, just sen ekan levynsä jälkeen, niin siis se keikka oli oikeasti paskin ikinä. Se ei yllätä. Mä en ole kuullut tästä mitään, mutta mä oon kattonut Snapchatissa sen My Storya, ja ne on semmosia todella, todella, miten sanois, jumisia. Joo, siis se veti niitä biisejä yhden versen ja kertsin, se oli siis pyjamat päällä. Se siis näytti just siltä, että se on revitty hotellista suoraan sinne kesken päiväunien. Kaikki itseään kunnioittavat miehet ovat pyjama päällä kaupungilla.

26. 16:53

    Kyllä. Sit se veti niitä biisejä, ja sit välispiikit oli sitä, että se vittuili, kun jengi ei lämmenny. Kyllä. Et oli Norjassa viimeksi ja siellä jengi oli ihan vitun fiiliksissä. Miks te ette ole silleen, vittu, do some effort, motherfucker. Ja Suomessa. Niin. Suomessa. Niin on vähän se riski, että pohjoinen kansa ei ole ihan ensimmäisenä siellä kädet heilumassa. Mä veikkaan, että se voi olla aika kulttuurishokki monelle artistille, ja täällä jengi ei ihan samanlailla ehkä lähde sellaseen. Joo, ja siis onhan toi vähän tollanen räppäreiden juttu, että hei jengi, lähtekää nyt fiiliksiin. Me sanotaan, että te ette ole mitään tohon Norjaan verrattuna, niin sitten huudatte oikein kunnolla.

27. 17:35

    Mut just se, kun se keikka oli siis sitä, että se ei näyttänyt kiinnostavan vittuakaan. No. Ja sit se välittyi hyvin vahvasti, että se haluaisi olla ihan missä tahansa muualla kuin siellä. Niin, just ehkä tässä tullaan siihen, että ei ehkä kannata jostain Post Malonesta vielä silleen olla superviboissa, että sieltä tulee sika-energinen show. No sekin vaikuttaa kyllä sen verran jumiselta jätkältä, että... Vaikka se väittääkin, et se ei hirveemmin polttele, et se ennemmin dokaa. Joo. No mä en tiedä, onko se hyvä asia esiintyvän artistin näkökulmasta, et kuolee nuorena. Niin. Mut just, palataan vielä vähän genresekoituksiin.

28. 18:22

    Siitä, kun sitä kuitenkin pidetään räppärinä ja sen estetiikka lainaa hyvin vahvasti räpistä, niin ollaanko me siinä pisteessä rapkulttuurin kanssa... Puhuinkohan mä tästä jo? Mä oon ihan varma. Anna mennä, katotaan. Mut siis se, että tollanen rock-vaikutteinen valkoinen jäbä voi olla ns. uskottava räppiskenessä. Et kun miettii aiempia valkoisia räppäreitä, tai jotenkin hiphoppiin kytköksissä olevia tyyppejä, niin Eminem, sen piti todistaa itsensä sillä, että se on kovempi räppäri kuin kukaan muu.

29. 19:03

    Ja se teki sen vasta 8 Milen myötä.

30. 19:07

    Älä trollaa siellä. Puhutaan kumminkin, että ennen 8 Milea sillä oli kolme listaykköslevyä. Et kyllä se oli kannuksensa ansainnut. Joo, kunhan kiusasin. Sit sieltä on noussut, no nythän tää nousu on tavallaan vasta alkanut, että 2010-luvun vaihteessa tuli Asher Rothit, Machine Gun Kellyt, sit... Sä joudut auttaa mua nyt täydentään. Mac Milleri. Mac Milleri just. Se on ollut tosi, tosi, tosi... Yelawolf.

31. 19:38

    Joo, mut et ollaan me ehkä edelleen vähän siinä, että ne valkoiset räppärit on kuitenkin edelleen tietyllä tavalla vähemmistössä. On on. Ja sit tämän osalta toki edelleen sivukaneetti siitä, että Post Malone ei ole valkoinen räppäri.

32. 19:55

    Vaikka se lasketaan siihen. Mihin mä olin nyt tulossa: siihen, että ollaanko me edetty rapkulttuurissa siihen, että valkoisen tyypin ei tarvi olla kovempi kuin muut. Koska siis jos mietitään Post Malonea laulajana ja räppärinä, laulajana se ei oo kovin häävi. Se on aika yhden nuotin dude. Joo. Räppärinä, niinku puhuttiin, se ei räppää.

33. 20:16

    Niin, no mutta tämähän on mun mielestä nyt sama keskustelu myös sit Fetty Wapin osalta. Niin. Et ei sekään ole artisti tai muusikko, joka ois puhtaasti räppäri. Ja se ei itse asiassa loppujen lopuksi myöskään, en muista, että ois kovin monesti räpännyt, tai jos räppää, niin räppää pitkiä nuotteja niin, että se on laulua. Ja sit me ollaan tässä, että voiko tällainen artisti olla Billboardin räplistoilla. Lasketaanko se siihen? Tää on ehkä tää iso genrekeskustelu, joka on myös koko ajan läsnä tässä. Mut et sit samaan aikaan Post Malonen osalta mun mielestä pitää ehkä huomioida se, että tässä vaiheessa puhutaan räppärin sijaan varmaan muusikosta.

34. 21:07

    Puhutaanko me? Tai puhutaanko yleensä? Mut onko se muusikko, jos se ei itse tee niitä biisejä? Sillähän on siis tuolla tuottajakaarti taustalla. Niin, mut se soittaa. Niin, soittaa, mut me ei tiedetä, kuinka paljon se soittaa. Ja kuinka hyvin se soittaa. Niin, nimenomaan. Se on totta. Mä myönnän. Tää on tavallaan kompleksinen ja haastava keskustelu sen osalta, että miten niitä rajaviivoja vedetään ja miten se näyttää. Vaikka loppujen lopuksi loppukuuntelijallehan sillä ei ole mitään merkitystä, mikä se genre on. Ei olekaan. Mut kyllähän meidän pitää nyt se jonnekin lokeroida. Mut siis just tullaan...

35. 21:50

    Kun siis mun mielestä rap on aina ollut tosi sellanen rajoittunut. Tai sellanen ei kovin avarakatseinen genre siinä, että keitä sinne hyväksytään, millaista musaa saa tehdä, mikä on aitoa. Siis se aitoushan on rapissa ja hiphopissa ollut tosi pitkään se juttu. Ja must Post Malone alkaa olla mulle siinä vaiheessa, että tämän artistin nousu ja se, että se hyväksytään tonne, on se, että enää ei välitetä aitoudesta. Niin, mut sit mun mielestä... Niin, no tässä ollaan just varmaan ton aitouden ja tämmösen yleisön suuren mielipiteen kanssa.

36. 22:34

    Mut sit samaan aikaan mä veikkaan, että tää liittyy myös siihen, miten sitä musiikkia kuunnellaan ja miten se näyttäytyy. Että nyt ollaan menty siihen, että sä kuuntelet sitä kuplassa tietyllä tavalla yksin. Ja silloin sille ei ole enää ehkä samanlaista kollektiivista merkitystä, että kuinka aito sä oot tai että lasketaanko sut räppiin. Tai että tietyllä tavalla yksilöllisyys on tuonut esiin sen mahdollisuuden, että tämän tyyppiset artistit voidaan ottaa sen genren alle. Vai onks se sit niin, että se on mainstreami tai isot musamediat tai listat tai muut, jotka määrittelee, että itse asiassa tää voidaan tulkita tämän genren alle, vaikkei sitä oiskaan. Mutta tässä joudutaan ehkä ottaa keskusteluun se, että miten se on noussut.

37. 23:18

    Että se on kuitenkin ollut omakustanneartisti. White Iverson siis tuli SoundCloudiin ihan silleen ilman juuri mitään haippia. Että se on vaan noussut jostain. Ja nyt tässä tulee ehkä tää, että ketkä sen on nostanut. Että onks sen löytänyt musamediat, onks sen löytänyt joku mielipidevaikuttaja, onks sen löytänyt radiokanavat, onks se lähtenyt someissa virtaamaan, vai mikä se juttu on. Ja siis mä oon tehnyt taustatyöni tässä huonosti, että mä en osaa vastata tuohon suoraan. Mutta siis just tässä tullaan siihen, että jos se olisi musamedia, niin musamedioille, hyvin vahvasti yksinkertaistaen, on aika tärkeetä se, että sen pystyy lokeroimaan.

38. 24:02

    Että pystyy kertoa kuulijoille, mistä tässä on kyse. Ja White Iversonin kohdalla se on aika vaikeeta. Joo. Jos se on joku mielipidevaikuttaja, niin sille on oikeasti paskan hailee, mitä se edustaa. Että se vaan sanoo, että tää on hyvä biisi, kuunnelkaa. Jos se on radio, niin radio tekee myös aika paljon tutkimusta siitä, mikä menee läpi. Ja sit tollanen aika silleen genrien välillä häilyvä artisti, en mä tiedä, voi se ehkä mennäkin läpi. Varsinkin jenkkiradioiden puolella voisin kuvitella, että sitä yleisöä on niin paljon, että tämmöset shiftaavat artistit, tai monigenret tietyllä tavalla, on helpompi upottaa jonnekin sinne, ja ne voi saada sitä kautta sitä kuulijakuntaa, joka synnyttää isompaa kuulijakuntaa.

39. 24:49

    Mut sit jos puhutaan somesta, niin mikä sen sieltä nostaisi? Niin, miten paljon musiikkia jaetaan. Ehkä tääkin on osaltaan tässä mukana, että kuinka paljon se näyttelee roolia siinä, että sitä musiikkia jaetaan toisille. Vai onko se sitten enemmän niin, että perjantaina kotibileissä laitetaan soimaan, ja hyvä biisi Shazamataan, ja sit sen kautta se jakaminen tapahtuu. Tai että se kuullaan taustalla. No kyllä sitä jakamistakin varmasti tapahtuu. Mut puhutaan kumminkin sekä YouTuben että Spotifyn osalta yhdeksännumeroisista luvuista, muistaakseni alkavat ykkösellä ja kakkosella, eli siis 200 miljoonaa ja 100 miljoonaa.

40. 25:35

    Että se on oikeesti lävistänyt tosi isot kansanosat. Joo, ja kyllä mä muistan, että ne ekat kiinnitykset, mitä sieltä tuli isommille festareille jenkkipuolella, niin se oli ehkä itsellekin jopa vähän yllättävää, että ai jaa, se on näiden nimien joukossa. Että oli isoja artisteja ja sitten on Post Malone, ja sitten sä oot vähän silleen, että miksi tai miten. Ja sitten edelleen ollaan myös siinä keskustelussa, että sieltä kaverilta ei ole kuitenkaan vieläkään tullut levyä. Ei olekaan, mutta se on kohta tulossa. Mutta siitä voidaan keskustella, että sieltä on tullut neljä vai viisi muuta sinkkua, ja oikein mikään niistä ei ole lähtenyt samalla tavalla. Sieltä on tullut muun muassa Go Flex, Too Young, vai pelkkä Young.

41. 26:21

    Sitten on tullut just se Congratulations ja sitten Deja Vu. Ja Deja Vu lähti noista ehkä silleen, että se jopa osui omaan kuplaani, että se ilmestyi. Mut siinä puhutaan ehkä enemmän sitten Justin Bieber -vaikutuksesta. Lauri on suuri fani. No me ollaan molemmat. Älä nyt yritä yhtään siellä. Joo joo. Älä yritä esittää coolimpaa kuin ootkaan. Ja juuri puhuttiin, että Justin Bieber on katu-uskottava. Kyllä, täysin katu-uskottava. Mutta siis, että se on päässyt siihen pisteeseen, että se on tullut Suomeen keikalle, levyä odotetaan, tyyppiä haipataan, sillä, että sillä on se yksi biisi, mikä on järkyttävän kova hitti, ja siitäkin on yli vuosi, kun se on julkaistu. Tuleekohan Justin Bieber mukaan?

42. 27:03

    Epäilen. No se oli vähän niinku vitsi, mutta se olisi yllättävää. Älä vitsaile, me ollaan kaikessa tosissaan. Älä edes yritä, ei huumorikylttejä. Ei. Ei. Ei. Mut niin, tavallaan tässä ollaan mun mielestä myös sitten sinkkukeskustelun äärellä, tai tälleen irtonaisten kappaleiden muodostaman haipin ympärillä, josta sit on aika iso riski siihen, että kun sieltä tulee koko pitkä, niin onnistuuko se, vai onks se sit yhden hitin ihme? Niin, ja siinä tullaan vähän siihen, että odotetaanko Post Malonelta levyä, joka on jotenkin taiteellisesti koherentti.

43. 27:45

    Sellainen, mikä noteerataan tuolla musiikkilehdistössä neljän, viiden tähden arvoiseksi, että tässä on meillä suuri taiteilija. Paperi T. No mut siis, kyllä jos puhutaan jenkkipuolesta, niin ne isot jutut on ollu albumeita tänä vuonna. Oikeesti arvostettuja albumeita. Chance the Rapperit, Frank Oceanit, Kanye Westit, Beyoncét, jne. jne. Että kyllä niiden kärkenä on ollu se levy. Joo, totta. Että se, mikä keskustelu Suomessa käydään, että levy kuolee tai albumi kuolee, niin jenkeissä se ei vaikuta samalta. Että sieltä tulee kumminkin kaikilta se levy, vaikka ois vaan yksi tai kaksi hittiä.

44. 28:28

    Joo, ja sitten ehkä juuri luettelemasi nimet on sellasia, että ne levyt on aika isoja ilmiöitä jo itsessään. Että sille levylle asetetaan aika isoja painoja. Tai jos mietitään jotain Frank Oceanin kaltaista artistia, niin sen levylle on ladattu aika paljon odotuksia. Niin on, mut siis noille nuorille artisteille myös, että esim. Zayn oli tyyppi, jolta tuli aika selkeästi vanhan kaavan tyyliin pari kärkisinkkua ennen levyjulkaisua, ja sit se levy oli se, mikä puskettiin. Taustalla ei ole varmaan vaikutusta.

45. 29:05

    Niin ei varmasti ole. Mut siis ylipäänsä, että ne sinkut ei ole... Ei mennä niin selkeästi silleen, että sinkku itsessään tai ne sinkkujulkaisut on vaan se, mitä julkaistaan, vaan Post Malonellakin haipataan sitä levyä, että se levy tulee, se on tehty. Ja se on tulossa. Ja se on tulossa ja teidän pitäisi kuunnella sitä. Niin. Tässä on tavallaan varmaan, että vaikka sille levylle ei ehkä artistinäkökulmasta, eikä Post Malone ole niin iso kuin noi, mitä sä luettelit aikaisemmin, että sille ei ladata niin paljon odotuksia, mutta tuleehan se olemaan tosi määrittelevä tolle artistille kokonaisuudessaan, että breikkaako se levy vai ei.

46. 29:46

    Et jos se ei breikkaa, niin sit se tarkoittaa käytännössä varmaan sitä, että White Iverson, Deja Vu, ehkä joku kolmas, ja sit ehkä odotellaan sitä toista, että mitä sille tapahtuu. Mut sit tossa todella pitkänä aasinsiltana tuli mieleen se, että yhtä lailla White Iverson on ollut tälleen valkoisen artistin biisi, joka nousi tosi isosti. Mut samahan kävi vähän Mac Millerilläkin silloin aikoinaan, et tämmöisestä YouTube-kulmasta ja college rap -lähtökohdista, ja nyt vielä presidentinvaaleihin sopivasti Trump-biiseillä, niin sekin on tavallaan syntynyt sieltä jostain semmosesta

47. 30:30

    nettikulttuurista. Et ne on myöskin sit nykypäivän artisteja siinä mielessä, että ne elää aika... No niin, ne on breikannu, sori kun mä keskeytin, mutta siis breikannu netissä. Mut ihan samalla tavalla Mac Milleriltä tuli sit se, onko se Blue Slide Park, se debyyttilevy. Et sieltä pistettiin ne muutamat sinkut, sit tuli levy, seuraava levy, ja nyt ollaan neljännen tai viidennen levyn kohdalla. Niin. Ja se viimeisin levy oli siis ihan silleen selkeä kokonaisuus, se oli tehty levyksi. Ja sehän on ihan helvetin hyvä levy. Se on hyvä levy kyllä. Mut siinä nähdään myös mun mielestä hyvin tämmösen nuoren artistin omanlaista kasvutarinaa, siis silleen, että miten kasvetaan kokonaisvaltaiseksi artistiksi pois siitä tietystä kulmasta, mitä se on pelannut.

48. 31:21

    Mä en edes muista, monesko levy se tällä hetkellä on, onko se kolmas vai neljäs. Jonka nimi on siis Divine Feminine. Joo, ja se on ollut kyllä varmaan, jos miettii omia kuuntelukokemuksia tälle vuodelle, niin se on ollut tämän vuoden paras levy mulle. Okei. Ihan vilpittömästi ja ehdottomasti. Ei lisättävää. Ei mulla oo lisättävää, mä tykkään siitä kyllä. En mä osaa sitä vielä laittaa minnekään mun kärkilistoille, tai että millä sijalla se on mun top-levyissä. Mutta siis pidän. Onhan se hyvä levy. Se on juuri niinku sanoit aikamoinen kasvutarina, se levy. Tai että sellasesta college-räpistä ihmissuhdelevyyn, missä on aika laaja skaala tyylejä.

49. 32:08

    Joo. Ja osaltaan varmaan tässä on tapahtunut kans sit se, että nuorena, jos sä saat ison suksessin, tietyllä tavalla ison suksessin, ja sit siihen yhdistetään se päihdekäyttö, niin siinä on ne tietyt riskit. Mä muistan, että mä jonkun haastiksen kuuntelin Mac Milleriltä, missä oli sit vähän sitä, että meni vähän lujempaa, ja sit osattiin vähän himmailla. Ja musta tuntuu, että tää on nyt tavallaan sitä sen selviytymisen jälkeistä aikaa, ja myös sitä, että se prosessi siihen musiikin tekoonkin on tietyllä tavalla vähän erilainen, mitä se on ennen ollut. Mut just tässä tullaan siihen Post Maloneen, että voiko tää eka levy, ekan levyn floppaaminen tuhota sen? Voi. Kyllä mä uskon ihan vilpittömästi siihen, että...

50. 32:50

    Vaikka juuri puhuttiin Mac Millerista, jolla on ollut selkeä kasvutarina, joka nyt neljännellä levyllään on ehkä siinä tilanteessa, että voidaan puhua oikeasti tosi kovasta levystä. Niin, mut kyllä mä uskon siihen, että jos sun levy ei breikkaa, niin on iso riski, että sulta ei tuu koskaan toista. Vaikka sieltä puskisi jonkun kärkihitin. Mä nään, että siinä on... Voiko se viedä sen ns. goodwillinsa sillä, että sieltä tulee ihan paska levy? Voi. Tai sitten on toisaalta niitä artisteja, jotka pystyy esiintymään niillä kolmella biisillä tosi pitkään ja kannattelemaan sillä tavallaan myös yhden paskan levyn, jotta ne voi tehdä sen toisen.

51. 33:32

    Mut pystyykö se White Iverson kannattelemaan sen niin pitkälle? Mä en tiedä, miten kuuntelumäärät menee, mutta Deja Vun osalta sanoisin, että se on varmaan kyllä kappaleena semmoinen, mikä ei ehkä haasta ihan täysin, mutta siinä on kuitenkin jo hyväksyntä niin sanotusti isolta, erittäin menestyneeltä artistilta, joka sitten kannattelee sitä kappaletta mun mielestä vielä pitempään. Että se voi tuoda aika paljonkin uutta kuulijakuntaa sen piiriin, mutta sitten siinä on se riski, että jos se levy on tietyn tyyppinen ja floppaa, niin riittääkö se siinä vaiheessa? Lauri laittoi tuolta videot tulemaan meille, niin näette.

52. 34:14

    Sori, siis kaivoin vaan näitä kuuntelijalukuja tähän esiin, että puhutaan faktoilla. Faktat pöytään, tiskiin. Eli siis, kun tässä ollaan puhuttu, että White Iverson on siis jättihitti, niin sillä tosiaan on 198 557 399 kuuntelua Spotifyssa tällä hetkellä. Seuraavaksi tulee biisi Go Flex, jolla on 43 miljoonaa. Seuraavaksi tulee Too Young, jolla on 27 miljoonaa. Sitten tulee Deja Vu, jolla on 21 miljoonaa. Mutta Deja Vu on näistä neljästä niin... Tuorein selkeästi, mutta ei todellakaan puhuta samoista luvuista.

53. 34:55

    Vielä. Mutta siitä on jo melkein kaksi kuukautta, kun se biisi on tullut. Kyllähän se tosta lähtee jo hiipumaan.

54. 35:04

    Joo, ehkä. Mä en ehkä osta tota. Tai mä mietin, että miten tavallaan... Levyhän voi parhaimmillaan nostaa noita. Joo, niin voi. Onko nämä kaikki muuten sisällytetty levyn raitalistaan? On, on.

55. 35:18

    Mutta se riippuu tosi paljon levystä. Ja tämähän on nyt ihan täysin spekulatiivinen keskustelu, koska meillä ei ole mitään käryä, mitä sieltä levyltä tulee ja miten se näyttäytyy kokonaisuudessaan. Niin on. Mutta silti tämä on aina yhtä hauska spekuloida sitä, että miten se vaikuttaa sen artistin tulevaan. Miten se onnistuminen. Koska siis mun mielestä esimerkiksi Fetty Wapin osalta on vähän sama keskustelu. Että levy on tullut ulos, mutta levy... No joo. Ei se niin kuin... Se oli enemmän mun mielestä silleen hyviä hittejä yhdistettynä isommaksi kokonaisuudeksi, mutta ei niinkään kokonaisuuslevynä. Nyt mä joudun vähän kysyä sulta tukea, toivottavasti tiedät. Onko Fetty Wapilta tullut hittejä tässä nyt vuoden sisään?

56. 36:03

    Vuoden sisään? Ei mun mielestä. Musta tuntuu, että se on aika pitkään ratsastanut niillä kappaleilla, mitkä sieltä parhaimmillaan on tullut, joiden nimiä mä en tietenkään pysty tähän... Ja sit siinä on tää Remy Boyz ja 679 -kombinaatiot. Trap Queen. Joo, Trap Queen ja... 679. Joo, ja siis onko se vielä listattu Fetty Wapin alle vai Remy Boyzin kanssa, kun sieltä... Feat. Remy Boyz. Niin, se on ollut featina, mutta sit se on kai käsittääkseni alun pitäen tullut Remy Boyzin alla, ja sitten koska Fetty Wap breikkasi, niin sit se tuotiin vielä silleen, että tää on Fetty Wap feat. Remy Boyz.

57. 36:43

    Että tavallaan se oli jo kappale, joka oli käsittääkseni tehty jo ennemmin. Okei. Ja sitä kautta. Ja sit toisaalta, tää on varmaan kanssa vähän se, että tässä nykypäivän tämmöisessä musiikissa tapahtuu just sitä, että kappaleet on tehty jossain, ja sitten ne tehdään uudestaan, koska sille voidaan saada isompi haippi jostain syystä. Että niin kuin White Iversonin, uskaltaisin väittää, että jos se on jostain hiljaisesta kuplasta ekan kerran tullut, niin joku sitä on boostannut jossain välissä aika lujaa, ja sille on myös kappaleena ehkä voitu tehdä jotain, kun verrataan sen ensimmäistä julkaisuvaihetta siihen, mitä nyt soitetaan. Niin, tuskin kumminkaan paljon, kun kumminkin puhutaan nettihitistä. Kyllä siellä puhuttaisiin, jos se biisi olisi ihan täysin erinäköinen.

58. 37:28

    No joo, mä viittaan tähän kyllä kanssa yhtä lailla, että ei nyt silleen vaihdeta koko raitaa täysin, mutta että... Ehkä vähän hoonataan, että se kuulostaa paremmalta. Niin, että se soi korvissa vähän mukavemmin. Mutta just näitä tyhjästä tulevia artisteja tuntuu nyt virtaavan aika paljon. Nyt ollaan puhuttu Post Malonesta ja Fetty Wapista, mutta tähän vuoden puolella tuli Desiigner, jolla samalla tavalla Panda ihan tyhjästä räjähti megahitiksi. Haluatko sä knopata nyt sen, että mistä Panda kertoo? Se olisi Mustang joku... Eiku olisi Bemari. Onko se Bemari? No ainakin näin mä käsitin, että X-kutos Bemari...

59. 38:09

    No, sä oot se autoihminen täällä. Aivan totta. Lauri oli liian vihreä tähän keskusteluun. Kyllä. Joo, mutta siis tämä on tavallaan... Joo, Desiignerin nousu on ollut mun mielestä kans tosi mielenkiintoista. Ja esimerkiksi se Timmy Turner oli mulle jotenkin sillä tavalla, että se kolahti. Että onko se... Joo, joo, Timmy Turner. Tuli semmoinen fiilis, kun Lauri katto mua niin epäilevästi, että mä olin ihan varma, että onko mun fakta nyt ihan kujalla vai mitä. Mutta että Timmy Turner oli tietyllä tavalla kappale, joka... Sehän on siis valittava miesääni, jos joku. Ja tästä mä haluaisin tehdä: valittavat miesäänet, sen pitäisi olla hashtagi.

60. 38:51

    Koska siis nämä kaikki artistit oikeastaan, kenen ympärillä me tällä hetkellä puhutaan, ketkä on isoja, niin ne kaikki valittaa. Ja ne kaikki on jotenkin vähän semmoinen mollivoittoinen miesääni. Joo, ja siis sellainen yhden nuotin. Että ne jotenkin hakee sieltä jostain laulun kautta sitä ilmaisua, mutta niillä ei ole oikein palkeita siihen, että siitä tulisi muuta kuin semmoinen parin nuotin valitus Auto-Tunella ryyditettynä. Joo, ja sitten niissä ehkä kaikissa tietyllä tavalla kanssa korostuu se semmoinen hokeminen, mistä puhuttiin aikaisemmin. Että ne hokemat ja semmoinen trappikulttuurin tietyllä tavalla lainaaminen, ehkä osaltaan jopa käyttäminenkin ihan puhtaasti.

61. 39:33

    Niissähän tulee jokaisessa artistissa sitä samaa, että se pohjautuu tosi paljon sille toistolle. No, niin kuin musiikki nyt aina on, että sulla on kertosäe, joka toistaa asioita. Joo, mutta siis trapin ero just siihen ns. perinteiseen räppiin on just se, että verseissä voidaan hokea jotain paria lausetta, silleen vaikka koko verse, versus se, että sulla on siellä Nas kertomassa sulle tarinan tuplariimeillä ja jäätävillä viittauksilla. Kyllä, ja siis mulla kävi esimerkiksi Timmy Turnerin kanssa sillä tavalla, että kun riittävän pitkään sitä toisti, niin sitten se jossain vaiheessa muodostuu, että se kappale on liian pitkä. Ja siinä toistetaan liian paljon samoja. Silleen, että se on todella hyvä kappale.

62. 40:14

    Mä vilpittömästi oon edelleen sitä mieltä, että se on Desiignerin tähän asti paras biisi. Mutta sitten samaan aikaan käänteisesti, kun sä meet sen tietyn rajan yli, että sä oot kuunnellut tätä ihan riittävän paljon, sä oot kuullut tämän kappaleen, niin sitten siinä tuli se, että tää on muuten tosi pitkä ja tässä toistetaan muuten tosi paljon tätä samaa. Ja tää on ehkä vähän semmoinen nykypäivän musiikkityyli, ja tietyllä tavalla ainakin tämän viitekehyksen sisällä oleva asia, että meillä on tosi paljon biisejä, missä toistetaan tosi paljon. No siis just trappiartistit, Future, Young Thug, Desiigner. Siis koko Desiigner-homma vaan perustuu siihen, että se hokee jäätävällä energialla. Se homma jotenkin perustuu siihen, että siellä on 19-vuotias jätkä, joka on jotenkin vaan sekasin, ja se riehuu ja hokee, ja siitä vaan välittyy sellainen viba, että jees, vittu nyt mennään.

63. 41:13

    Joo, ja siis mä en tiedä, siinä on jotain, mikä mua vähän häiritsee tavallaan. Mä en osaa sanoa, miksi mulle syntyy semmoinen ajatus päässä, että voiko tästä tykätä? No mulla tulee se aitopäisyys vastaan trapin kanssa tosi pahasti, että kun se trapin estetiikka on jotenkin tosi sellasta räkästä,

64. 41:40

    että siellä on tyypit... No Ty Dolla $ign on mun mielestä hyvä esimerkki, että sillä on ne rastat, sillä on sellaiset seisovat silmät, ja yltäpäältä tatskattu ja ilman paitaa, ja se näyttää siltä, että se on revitty jostain suoraan getosta. Sen Facebook-somepresenssissä on tosi paljon tämmöistä 420:tä ja paljon kannabiskuvia. No siis en ihmettele sekuntiakaan. Mutta siis koko trappi, että se musa perustuu siihen, että hoetaan,

65. 42:12

    niin siinä ei yritetäkään olla jotenkin taitavia tai kerrota jotain, vaan se on sitä, että nyt on tämä jumittava biitti, me vedetään pilveä ja me vedetään kodeiinia, ja sitten hoetaan jotain. Mutta eikö tämä ole vähän sitä, mitä Wiz Khalifa teki jo aikaisemmin? Joskin se teki sitä ehkä vähän energisemmin, mutta sekin on ollut jo... No Wiz Khalifa yritti edes. Vaikka mun pitää ottaa tässä esiin biisi, jossa ensimmäisen kerran kuulin Ty Dolla $ignin, eli Shell Shocked, tiedätkö biisin? Aivan tuntematon mulle. Se on tehty siihen ekaan uuteen Turtles-leffaan tunnariksi. Tämä on aito. Se on tosi aito. Siinä on Juicy J, Wiz Khalifa ja Ty Dolla $ign.

66. 42:55

    Ja siis se biisi kuulostaa ihan siltä, että ne on vaan palkattu, että meillä on Turtles-leffa, tehkää meille biisi. Siinä on joku ihan järkyttävä dubstep-biitti. Mä en yllätyis, jos Diplo on tuottanut sen vielä. En mä muista, ketkä ne... Ne on siis jotkut, ei ole Skrillex, mutta siis yrittävät olla Skrillex. Sitten siellä on Juicy J, joka ekaa kertaa jopa... Tai se jopa yrittää siinä biisissä, mutta se on siis sitä touhua, että what a yellow Lamborghini, call it Michelangelo. Kuulostaa todella hyvältä. Joo, sitten siellä on Wiz Khalifa, joka ei edes yritä riimitellä. Ja sitten siellä on Ty Dolla $ign, joka jotenkin laulaa ja räppää.

67. 43:39

    Ja sitten se on vaan sellaista vauviness, vauviness, vii räädä. Mutta tuon Ty Dolla $ignin osalta, niin sehän kävi Suomessa keikalla tässä äskettäin. Niin kävi. Ja se oli ehkä eka kerta, kun mä tietyllä tavalla heräsin kyseiseen artistiin ja vähän kuuntelin silleen kunnolla. Olin mä huomannut, että se on fiitteinä siellä täällä, ja kuullut ehkä jotain satunnaisbiisejä, muuten mä en osannut yhdistää sitä nimeä kappaleisiin sen enempää. Ja mä kuuntelin sen levyn, ja mun mielestä kyllä se mulle toimi. Mutta olihan se tosi pehmeä. Joo, joo. Siis se mun mielestä edustaa myös vähän sellaista Post Malonea, että siellähän on sellaisia kitarahempeilybiisejä. Joo. Että siellä ei ole...

68. 44:20

    Samalla tavalla tässä tullaan siihen, että Ty Dolla $ignista voidaan sitten puhua ehkä räppärinä, vaikka se ei juurikaan räppää. Ja sillä on biisejä, missä on vaan kitara ja se laulaa. Joo. Mutta se ehkä menee vielä siinä viitekehyksessä enemmän siihen uskottavuuden piiriin johtuen ihonväristä. Niin, ja ehkä tietystä habituksesta ja siitä, mistä se on noussut. Joo. Ja mä veikkaan, että tää voi olla tämmöisen Post Malonen osalta myös tietyllä tavalla se haaste, että... Mutta just, että siellä on aika selkeä jatkumo myös Post Malonelle, ja ehkä tässä ollaan just tultu siihen, että tuolla on valkoinen tyyppi, joka näyttää vähän silleen niin kuin lol you fake.

69. 45:00

    Että se voi niin kuin tuolla... Wigga. Niin, nimenomaan. Mä muistan, että tää on ollut kova juttu silloin joskus 2005 vuoden jälkeen, kun wiggat oli aika jotenkin läsnä jopa ihan tässä Suomen räppiskenessä. Joo, joo. Ja siis varsinkin siihen aikaan, kun vaatemuodit vielä noudatteli aika orjallisesti sitä, mitä isot pojat jenkeissä puki. Mutta se varmaan osaltaan on niin, että onko se sitten kokonaisviitekehys, että kaikki nämä ihmiset, jotka olemme tässä nyt artisteiksi luetelleet ja sanoneet ääneen, niin ne edustaa semmoista uutta aaltoa.

70. 45:43

    Ja ne edustaa myös varmaan sitä murrosta koko siihen musiikkigenreen ja tähän genrejen erilaisuuteen ja niiden yhdistymiseen toisiinsa. Ja just sitä, että mitä ne genret on tulevaisuudessa, että sinne yhdistellään enemmän laulua, enemmän melodiaa, ja silti se saatetaan tulkita, että tää on räppiä. Mutta just siinä tullaan siihen, minkä heitin, että onko räppi tullut niin isoksi genrenä, että pop lainaa ulkoisesti sellaisia tiettyjä elementtejä räpistä, ja niitä käytetään sellaiseen musaan, josta voi ehkä puhua poppina.

71. 46:24

    Ja se laitetaan siihen viitekehykseen sen takia, että genre on niin iso ja genre on niin suosittu, että sillä on kuulijoita, että se myydään ns. hiphop-kuluttajille sillä, että tässä on teille uusi artisti. Kyllä mä uskon tuohon. Siis just, että kaupallistamisen osavälineenä käytetään sitä rap-tematiikkaa, tai sitä, että lainataan niitä asioita sieltä. Ja ihan yhtä lailla Justin Bieberkin on artisti, joka on aika paljon kuitenkin kosiskellut räppiskenen ja räppäreiden yleisöä myöskin, että ne on ollut fiitteinä. Ne on ollut jotenkin läsnä siellä hirvittävän paljon, ja sitten ehkä tämä on just sitä, että sillä haetaan sitä uutta kuulijakuntaa myöskin, että se näyttäytyy.

72. 47:11

    Mutta tavallaan toi popparien räppiyhteistyö ei ole mikään kauhean uusi juttu, että kumminkin Justin Timberlaken levyilläkin on ollut Clipseä. On. Joo. Three 6 Mafiaa ja ketä kaikkia. Niin. Onhan niitä ollut paljon. Onhan noita ollut. Että se, että Justin Bieber hengailee räppäreiden kanssa, ei välttämättä liity ihan suoranaisesti tähän keskusteluun, vaan ehkä just tämä, että räppärit hakeutuu entistä enemmän popmaisten elementtien pariin. Vaikka sitäkin on ollut, että jos miettii jotain niin kuin... Mikä tämä on, vähän Rick Rossilta näyttävä, tämä yksi jäbä?

73. 47:53

    Lauri, se on vaikeaa, kun et pääse sen pään sisään. Flo Rida. Flo Rida. Niin, että se on niin kuin räppäri. Mr. Worldwide. No niin. Anteeksi. Eetu fiilistelee Flo Ridaa. Mutta siis se on niin kuin räppäri, joka tekee tosi poppibiisejä. Tai siis ne on suoraan radioille ja klubeille tehtyjä biisejä, mitkä menee jotenkin isoon yleisöön. Kyllä. Että räppiä siinä on vaan se, että se jätkä räppää. Joo. Ja siis itse asiassa Flo Rida on tehnyt mun mielestä sitä samaa... No itse asiassa Flo Rida ja Pitbull molemmat on tehnyt sitä samaa, mitä Cheek on tehnyt Suomessa, että yhdistetään iskelmää. Niin sit ne on kanssa ottanut tosi paljon semmosia klassisia poppibiisisämplejä ja rummottanut sen tavallaan uudestaan ja yhdistänyt sen siihen omaan musiikkiinsa.

74. 48:41

    Ja sen kautta... Kyllä, ja siis... Ehkä löytänyt uusia yleisöjä myöskin. Kyllä, ja siis myös brittien nää grime-tyypit, Dizzee Rascalit ja Tinie Tempahit, jotka lähti siihen EDM-touhuun aika täysiä mukaan. Että niistähän tuli isoja nimiä sen takia, että ne oli Armand van Heldenien ja kumppanien kanssa tekemässä biisejä. Niin. Niin tavallaan tää on tehty toisinpäin, mutta nyt tää, että pop ei oo enää... Tai se, mikä tapahtuu popissa, ei oo räppäreille se, että hei, me saadaan suuri yleisö sillä, että me mennään tonne, mitä popissa tapahtuu.

75. 49:13

    Vaan just se, että popin parissa työskentelevät on silleen, että hei, rap on nyt niin iso, että meidän kannattaa mennä tänne. Miten sä näet sit sen ajatuksen... Edellisessä jaksossa keskusteltiin jo myös osaltaan siitä, mitä R&B:lle on tapahtunut ja miten se on nivoutunut tietyllä tavalla popin kanssa. Mm. Ja rapin kanssa. Niin onks tää sit vaan tietyllä tavalla ehkä isommassa kuvassa niin, että R&B jää alisteiseksi niin rapille kuin popille? Ei, siis en mä usko, että se jää mitenkään alisteiseksi. Tai et mä en näe skenaariota, missä se voisi olla alisteinen, kun puhutaan kumminkin aika omasta genrestä, ja siellä on kumminkin... No Weekndistä on tullut nyt stadionnimi.

76. 49:58

    Mut Weekndkin on tavallaan, näyttelee mun mielestä jo semmoista kulttimainetta, että se on tavallaan tämän hetken Michael Jackson. Joo joo, mut siis just se, että se on R&B:stä noussut siihen, että siitä voidaan puhua uutena popin kuninkaana. Niin, mut tavallaan se, että onks se R&B kuitenkin ollut sit vaan askel matkalla kohti sitä, että susta tulee poppari? Mut onks se musa muuttunut popiksi? Onks se sit vaan tullut suosituksi? Niin. Onks poppi sit loppujen lopuksi sitä vaan, että riippumatta genrestä, jos jostain tulee riittävän suosittua ja siinä on ne tietyt elementit laulun ja melodioiden ja muiden osalta, niin niistä tulee poppia? Niin. Et ollaanko siinä pisteessä, että rapkin on poppia?

77. 50:40

    Eikö me nyt viimeksi tultu siihen konsensukseen, että genrejä ei enää tulevaisuudessa ole? No tultiin kyllä, joo, mutta jotenkin meidän pitää tässäkin jaksossa saada tällainen hieno wow-tagi. Kyllä. Suuria lainauksia. Kyllä. Niin. Mikä sun fiilis on? Tavallaan siitä, että mitä näille... Jos nyt ajatellaan, että Post Malone, Future, Desiigner.

78. 51:15

    Anna tulla lisää vielä. Fetty Wap. Fetty Wap ja Ty Dolla $ign. Mitä muuta? Saadaanko me tähän listaan vielä jotain lisää? Saadaan. No Young Thug. Mä en ole kyllä Young Thugia niin hirveästi kuunnellu. Se kyllä enemmän mulle näyttelee roolia räppärinä, jonka alkuaikojen tuotannosta ei vaan saanut mitään tolokkua. Joo. Ja kuuntelin itse asiassa Jefferyn just viime viikolla. Joo. Ja se on mun mielestä ihan ok levy. Joo. Niinku ok. Ei se silleen mullistava ole. Mutta siinäkin on... Mutta tässä tullaan just siihen, että mä oon niin pihalla noista uusista räppäreistä, kun musta tuntuu, että uusi räppi on sellaista, että mä en vaan pääse siihen sisään.

79. 51:56

    Ja se ei jotenkin anna mulle mitään. Joo. No mä itse asiassa tunnistan ton saman. Vaikka Young Thug on ollut hyvä esimerkki, että mun pitää tehdä hirveästi työtä, että mä löydän sieltä jonkun kulman, millä mä pääsen niihin sisään. Kun ne lyödään mulle, no just Young Thugia lyödään ensimmäistä kertaa, ja sitä kattoo vaan sillä tavalla, että on Lil Wayne osa kaksi, ja sit vaan jotenkin vitusti ärsyttävämpi. Niin sit menee hetki, ja sit on silleen, että okei, Young Thug, täällä on potentiaalia. Et sieltä löytyy ne tavallaan yllättäjäkappaleet. Mutta me ollaan varmaan vähän siinä, että se valittavat miesäänet... Huomatkaa, tää oli vähintään kolmas kerta, kun mä sanoin sen tänään.

80. 52:45

    Hashtag valittavat miesäänet. Kyllä. Trending. Trending. Trending today in Finland, yes.

81. 52:53

    Jos aletaan viedä kansainväliseksi, niin oisko se Moaning Male Voices? Lauri, ei, me ei olla nyt mikään aikuisviihdepodcast. Eikö muka? Ei, me ollaan vaan aikuispodcast. Asia selvä. Hyvä, että tääkin tuli selväksi nyt. Joo, se on nyt tärkeä, ollaan tärkeiden asioiden äärellä. Kyllä tälle parental advisoryitäkin saadaan. Helposti, siis pitäisi olla jo. Young Thugin osalta jotenkin, ehkä vielä kiteyttääkseni omaa ajatustani, niin siellähän toistuu tää tosissaan, siis valittava miesääni. Ja vielä ehkä vähän semmonen mähmänen, luuppaava, toistava musiikki, siis silleen, että hokema.

82. 53:35

    Joo, joo. Ja että niitä artisteja on syntynyt tosi paljon. Ja sit musta tuntuu, että niitten vielä alapuolelle on syntynyt tosi paljon kanssa lisää juuri näitä uusia artisteja, joihin on tietyllä tavalla tosi vaikea tarttua kiinni. Ja sieltä pitäisi tehdä ihan hirveästi töitä, että sä kuuntelet ne läpi, että sä löydät sieltä jotain sellaisia tarttumapintoja ja voit sanoa, että tämä artisti on itse asiassa mielenkiintoinen, tai että sillä on jotain kappaleita, jotka itse kokee todella hyväksi. Ja niissäkin ehkä osaltaan on sit samanlainen, että siinä ei mennä sen perusrutiinin mukaisesti niissä julkaisukeinoissa. Että se on yksittäisiä kappaleita, ja sit saattaa tulla se pitkäsoitto, mutta se saattaa olla aika pitkä se polku, ennen kuin sieltä loppujen lopuksi tulee sit sitä pitkäsoittoa.

83. 54:19

    Teipit on tavallaan tehnyt vähän paluuta, että kumminkin joku Future ja Young Thug, niin niiltä tulee niitä mixtapeja vuodessa varmaan viiskin. Joo, mutta mun mielestä... Mutta siellä on kumminkin ne kärkibiisit, millä mennään jotenkin edellä. Joo, mutta Post Malonella oli ihan sama juttu, että silloin kun mä ekan kerran White Iversonin löysin, niin SoundCloudissa oli aika paljon semmoisia roiskaisuja. Joo, ja tulihan siltäkin mixtape, ja Spotify, niin sitä ei jotenkin huomioi. Sitä ei ole olemassa silloin. Niin, mutta siitäkin luulen, että se on enemmän just sellaisia aihioita, että ne ei ole jotenkin kokonaisia biisejä. Mutta palatakseni tähän, sulle kumminkin Post Malone lähti aika täysiä sillä White Iversonilla, ja se kumminkin edustaa tuota hokevaa nykytyyliä, mutta laulun kautta.

84. 55:08

    Niin voinko tehdä johtopäätöksen, että jos tyyppi laulaa sen biisin ja tekee sen jotenkin sen melodisemman puolen kautta, niin sitten se on ihan fine? Joo, kyllä. Voin tunnustaa ihan täysin. Mun mielestä siinä ehkä tullaan just siihen. No mä oon ollut aina kova R&B-fani ja muutenkin kuunnellut sellaista musiikkia, että tosi miehet häpeäisi mun puolesta, koska R&B oli jossain vaiheessa, silloin 2005-2010 haarukoissa... Siellä oli ihan hirvittävän pehmeätä musiikkia. Siis todella, todella pehmeätä. No siis tyylillisesti, mutta lyriikaltaan se on silkkaa ajamista.

85. 55:48

    No joo, varsinkin miesartistien puolella. Mutta ehkä siinä oli se, että mä kuuntelin kyllä tosi paljon myös nais-R&B-artisteja, jotka on sitten jo aika lähellä, kosiskelee semmoista hyvin poppimaista piirrettä, ja musiikkityyli jo itsessään on aina mun mielestä kosiskellut. Että se on shiftanut lähelle sitä, mitä pahimmat radiohitit on saattanut olla, vaikka ne ei sitten kuitenkaan ollut, että ne on ollut R&B:tä. Ja tämä varmaan on myös se jatkumo siitä, että silloin kun se lauletaan, niin silloin hokemat on ok, mutta sitten kun se räpätään, tai se tulee jotenkin laahaavasti enemmän silleen räppimuodossa, niin silloin sitä on vaikeampi sulattaa, ja sitten on vaikeampi ehkä löytää ne hyvät kulmat.

86. 56:32

    Mutta kyllä, myönnän. Tästä mä myös vähän haistelen tavallaan jakson lopetusta: miksi Post Malone on niin suosittu ja miksi me puhutaan Post Malonesta? Koska se tulee Suomeen, Lauri. Mutta miksi se on ylipäänsä Tavastialle buukattu ja miksi keikka on kohta loppuunmyyty, jne. jne., niin ehkä tämä just, että se edustaa räpin nykysuuntausta, missä hoetaan. Ei niinkään olla teknisesti taitavia. Se ei myöskään siis ole teknisesti kovin taitava laulaja. Ei, ei niinkään myöskään laulamisessa, mutta myöskään lyriikoita kattoen. Mutta toisaalta se ei ehkä mun mielestä ole myöskään tämän tyylilajin tarkoituskaan.

87. 57:22

    Ei olekaan, mutta just se, että se jotenkin ottaa tuon nykytyylin, tekee siihen jonkun sellaisen jutun, mikä on uutta ja mikä vetoaa isompaan yleisöön. Joo, kyllä. Ehkä se on varmaan juuri se, että se on osaltaan helpompi myydä isommalle yleisölle, koska se on melodisempaa. Ja siitä ei synny sitä samanlaista ennakkoasennetta sen takia, että tämä räppää. Niin, ja se tyyppi ei näytä siltä, että se on vedetty suoraan jostain crackluolasta, toisin kuin Future ja Ty Dolla $ign. Mä tein itse asiassa sen verran fact-checkiä, että Future oli mun mielestä 35.

88. 58:02

    Se on aika vanha tyyppi, joo. Tässä on ehkä kans tapahtunut se, että artistin iän arvioiminen on nykypäivänä tosi haastavaa. Ei sillä ole varmaan jotenkin kauheasti väliäkään, kun kumminkin tuolla pyörii Draken kaltaisia lähes kolmekymppisiä tyyppejä, Kanye Westin kaltaisia lähes nelikymppisiä tyyppejä. No, onhan ne nyt käytännössä ikäloppuja, että Drake on jopa vanhempi kuin me. Niin. Ja se on nuori artisti. What the fuck? Ja Kanye on vittu lähes neljäkyt. Niin. Se on varmaan osaltaan näin. Ja kyllä mä tuossa jotenkin totesin myös sen, että itse asiassa tämähän alkaa nyt olemaan niin, että nämä uudet nousevat artistit ovat myös lähestulkoon ikäisiämme.

89. 58:45

    Eli ollaan siinä pisteessä, että sä et voi enää sanoa, että se on kattoman nuori artisti. Vai onko se? En mä tiedä, miten tää ikäkysymys nyt menee tässä. No, kyllä mä nyt sanoisin, että sellainen parinkympin tienoilla oleva kaveri on ihan nuori artisti. Niin. Joo. Sallitaan. Joo. Kyllä. Mut niin, summa summarum: Post Malone. Joo. Jatkoon. Jatkoon. Menkää keikalle. Kyllä. Käykää. Nähdään siellä. Nähdään keikalla. Saa tulla nykimään hihasta, ja jos ette tuu nykimään hihasta, niin meidät löytää Twitteristä hashtagilla tuplariimi ja käyttäjätunnuksilla Lauri Ojain, kyyjonssoni. www.tuplariimi.fi.

90. 59:25

    Sieltä voit tilata uutiskirjeen, ja jaksot löytyvät sieltä. Sekä myös www.jakso.fi. Ja yhtä lailla iTunesista. Käykää myös iTunesissa antamassa meille jotain pisteitä, mielellään viisi tähteä, koska yksi näyttää rumalta. Ja otetaan erittäin mielellä palautetta vastaan myös Facebook-ryhmän puolella, eli tuplariimi-haulla. Ja sieltä löytyy gruppi, jossa päästään keskustelemaan. Kyllä, ja laittakaa ihmeessä toiveita jaksojen aiheista. Ihan mistä vaan. Palautetta tulemaan. Me ollaan avoimia. Me voidaan myös käsitellä aiheita, joista me ei tiedetä mitään. Kyllä, kyllä. Me ollaan tosi hyviä mansplainaajia. Se on sujuvaa. Kyllä. Ja tsekatkaa myös jakso.fi:stä toinen podcast, Antoni ja Joonas.

91. 1:00:09

    Shoutoutit Antonille ja Joonakselle. Isot pisteet. Kyllä. Näiltä osin Tuplariimi kiittää tältä kertaa. Palaamme asiaan seuraavan kahden viikon sisään. Kyllä. Silloin toinen aihe. Hyvä. Kiitti. Kiitos. Moi.

Puhe on litteroitu koneellisesti (Whisper) ja korjattu tekoälyn avulla, joten virheitä voi olla. Täytesanat ja aloitusten toistot on jätetty pois.