Eh-heh, ajattelin että kehitän kuivimman otsikon mitä Makian tuotemerkistä nyt kykeneekään ja onnistuin mielestäni aika hyvin. Joulu on aina mukavaa ja rentouttavaa aikaa. Ollaan oltu useampi vuosi putkeen E:n porukoilla ja siellä joulun tunnelma on jotenkin ”oikeasti” läsnä ja sen myötä olenkin toistuvasti päässyt enemmän kuin loistavasti irti arjesta ja saanut nauttia vaan olemisesta. Koska meidänkin kulttuuriin kuuluu joululahjojen antaminen, niin olenkin saanut onnellisena koostella omia toivelistojani vuosittain kasaan, johon tänä vuonna kuului vain kevyesti Mad Menin 6. kausi Blu-Rayna, kosketusnäyttöhansikkaat ja aiemmin postaamani Tuomas Vimman Ruutukymppi.

Tämän joululahjalistan lisäksi, kun yleensä tulee saatua myös paljon muutakin, jotka ainakin itselleni tuntuu vain mukavalta lisältä kaiken muun päälle. Rakasta avopuolisoani onkin siunattu onneksi lahjojen ostamisen taidolla ja tänäkään jouluna ei tarvinnut pettyä sillä yksi pankin räjäyttäneistä lahjoista oli Makian reppu, jonka päämateriaalina toimii farkku ja nahka. Ymmärrän myös, että tällä lahjalla lyötiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla, sillä edellinen reppuni on n. 7 vuoden takaa ja E ei erityisemmin enää arvostanut kyseistä yksilöä. Muistan vielä, kun tilasin repun jostakin Aasialaisesta nettikaupasta, joka oli vähän harmaalla alueella, että oliko järkevää laittaa tilaus rahoineen menemään sinne, mutta reppu ja tilauksen muut tavarat tuli ja sikäli reppu erityisesti onkin palvellut aikansa. Nyt työmatkan myötä tulee päivittäin käveltyä muutama kilometri niin käytännöllinen ja ennenkaikkea hyvännäköinen reppu osui maalitauluun.

Repun plussapuoliksi pitää vielä nostaa hyvän materiaalin ja tärkeiden yksityiskohtien lisäksi myös sisällä ollut läppäripussi, tai laukku, tai millä jotenkin järkevällä nimityksellä sitä nyt haluaakaan kutsua. Helpottaa myös omaa arkipäivääni, kun voin lopettaa ahdistumisen jokseenkin huonoimmasta ja epäkäytännöllisimmästä läppärilaukusta, jota tähän asti on tullut käytettyä. Kyllä taas arki hymyilee!

Makia on yksi allekirjoittaneen lempibrändeistä, harmi vaan että heidän mitoituksensa hyvin usein lyö omaan makuun vähän liian isoksi. Fanitan kyseistä merkkiä kuitenkin pitkälti myös kyseisen vaatemerkin tarinan vuoksi, sillä uskallan väittää, että Makia on onnistuneesti tehnyt itsestään vakavasti otettavan vaatemerkin myös vanhemman sukupolven keskuudessa. Vaatteissa esiintyvät printit, ilme, graafinen suunnittelu ja yleinen kokonaisuus kättelee mielestäni niin hyvin, eikä sitä oikeanlaista ”suomalaista raakuutta” pilaa yhtään se, että lookbookkeihin on valittu Kimi Räikköstä, Graciasta ja viimeisimpänä eritoten Vesa-Matti Loiria.

Hyviä ylilyöntejä sattuu kaikille ja uskallan sanoa, että tätä seuraavaa vaatetta en omaan vaatekaappini haalisi. Mietin, että enkö ymmärrä vain trendiä vai onko tämä extreme-kokeilu mitkä markkinat herää tälle tuotteelle?

Herder Poncho
Kuva: Makia Clothing

Muutoin jatkan edelleen Makian fanittamista ja odotan innolla milloin vaatteiden mitat istuu allekirjoittaneen kropalle.