Viikonloput on lepopäivien ja jotenkin rauhallisuuden vuoksi erityisen tärkeitä itselleni. Olisikin tosi mukava jakaa päiviä useamminkin avopuolisoni kanssa, mutta samaan aikaan myös yksinolokin tuntuu tavallaan hyvältä.

Keitin kahvit ja horisin vlogissa.

Mulla kävi munkki. Voitin Philipsin järkkäämästä kilpailusta itselleni poikien viikonlopun, joka piti sisällään jokseenkin lauantai- sekä sunnuntaipäivän ohjelmaa meikäläiselle ja kolmelle frendille.

En tiedä omista veistoksellisista piirteistäni tai yleisestikään miehisen kaltaisesta parrankasvusta, mutta onnellisena vastaanotin Philipsiltä palkinnoksi em. viikonlopun. Startattiin homma lauantaipäivänä Salmisaaren Megazonesta, jossa taannuttiin lantioon asti olevien 10-vuotiaiden kanssa hetkeksi takaisin lapsuuteen, joskin moitteettoman hyvin. Megazonen jälkeen jatkettiin matkaa kohti Ruoholahdenkadun Groomia, jossa oli luvassa grooming-session Tuborgin oluiden kera. Kyseisen session jälkeen lähdettiin tallaamaan kohti Klaus K:ta, jossa odottikin käytännössä loppuillan ohjelma sekä majoitus.

Näin ensimmäistä kertaa Klaus K:ssa käyneenä täytyy myöntää, että hotellin intiimi tunnelma ja hyvä palvelu oli täysin moitteetonta. Huoneet oli peruskauraa paremmat, joskin ei aivan sitä luokkaa mitä Imagen kokosivun mainoksista on tullut nähtyä. Myöhempää iltaa varten meille oli odottamassa pöytävaraus Il Toscaninissa, joka on Klaus K:n alakerrassa sijaitseva italialainen. Ennen pöytävarausta kerettiin kuitenkin nauttimaan yhdet drinkit hotellin baarissa, jossa kieltämättä useammankin kerran drinkkejä tehnyt baarimikko hoiti pitkästä aikaa itselleni kovinkin tutun Amaretto Sourin.

Jos drinkki ei ole tuttu, niin suosittelen maistamaan paikoissa josta sitä saa – toimii todella hyvin! Tämän jälkeen päästiin ravintolan pöytään, jossa päästiin nauttimaan seuraavankaltaisesta menyystä: prosecolla maustettua mustajuurikeittoa, käsintehtyjä mezzeluneja herne-mascarponetäytteellä, rapeaa Speck-kinkkua, haudutettua karitsanniskaa, paistettua sitruunapolentaa ja marsalakastiketta ja jogurtti-hunaja semifreddoa sekä sitruunasiirappia. Ateria oli suhteellisen varmaa, joskin ylitse muiden nousi karitsanniska, joka oli laitettu äärettömän hyvin ja liha oli suussasulavan mureaa.

Suhteellisen tujakan menuun jälkeen meitä odotti vielä pöytävaraus Ahjossa, joka oli meidän ryhmälle kovinkin suureksi iloksi vielä juomallisena varustettu.

Illasta ei siis sikäli mitään valittamista ja täytyykin vain iloita, että kävi näinkin hyvä tuuri. Isosti myös kiitosta Philipsillä toimineelle ”onnettarelle”, joka tämän allekirjoittaneelle paukautti. Sunnuntaina piti vähän haukkoa happea edellisillan tanssiaskeleiden ja ehkä myös alkoholin johdosta, mutta se on pieni paha tästä kaikesta ilosta. Oli mukavaa.

PS. Lisäksi vielä Philipsiltä lahjaksi saadut Beardtrimmer 9000 sekä Bodygroom-vartalotrimmeri pikaisen testauksen jälkeen menevät hyvään käyttöön.

Lähdin viikonlopuksi karkuun Helsinkiä osoitteenani Mouhijärvi, jossa isoäitini asuu. Ajatuksena oli saada pieni lepoviikonloppu ennen joulua ja samalla myös hengähtää hetki ajatuksien kanssa. Mikä teki matkasta vielä itselle uutta (aiemman oman autoilun sijaan) oli se, että nappasin perjantaina junan kohti Hämeenlinnaa, josta jatkoin autolla Mouhijärvelle.

Välillä tekee ihan hyvää ottaa aikaa ja erityisesti itse koen, että haluan pitää suhteeni isovanhempiin lämpimänä, sillä se kaikki kokemus ja tieto, jota heiltä saa on suoraa perimää itselle. Nämä asiat eivät välttämättä muutamia vuosia sitten ole olleet läheskään niin tärkeitä, kun ne nyt ja tulevaisuudessa tulevat olemaan. On ilmeisesti valitettavan luontevaa, että mitä vanhemmaksi tullaan sen enemmän omaa perimäänsä rupeaa miettimään – joskin sukututkimukset jääköön vielä ihan muille sukulaisille.

Lauantain lehdenhakumatkalla intouduin vielä vloggaamaan. Yrityksenä oli saada video julkaistua jo silloin kun se oli ajankohtaista, mutta sijainnin ollessa jotakuinkin keskellä ei mitään, niin mobiiliverkko ei sitten jaksanut kantaa videota YouTubeen saakka. Nyt takaisin ”sivistyksen” pariin saapuessani sain videon perille saakka:

Mittasin viikonlopun onnistumista muutamilla ranskalaisilla viivoilla:
– Laatuaikaa isoäidin kanssa
– Sauna
– Hiljaisuus ja omat ajatukset
– Hetken hengähdys koirien lenkittämisestä
– Lumisade ja joulufiilis
– Diana Krallin joululevy

Voiko tälläiseltä viikonlopulta muuta odottaakkaan? En usko.