20 kovinta biisiä 2015 vuodelta
Vuosi lähentelee loppuaan ja analysoivasta kulmasta halusin tarkastella osaltani kulunutta musavuotta, kiitos vain Kalenterikarjulle inspiraatiosta. Tässä siis 20 itselleni kovinta musiikkikappaletta vuodelta 2015. Ovat järjestettynä parhaasta laskevasti alaspäin. Jos YouTube kuuntelumuotona rasittaa, löytyy raidat myös Spotifysta.
Post Malone – White Iverson
Heräsin Post Maloneen jotenkin täysin puskista. Muistin kuulleeni featteja sekä biisejä HYPETRAK:in viikottaisilla soittolistoilla, mutta sen kummempaa suhdetta artistiin ei ollut muodostunut. White Iverson tuli sattumalta vastaan jossakin sopivassa hetkessä ja tämän kautta kappale jäi jatkuvaan toistoon. Osui selkeästi johonkin hermoon, jota en tiennyt olevan. Ehdottomasti vuoden 2015 kovin kappale.
Gasellit feat. JV – Avokämmentä
Avokämmentä osuu ja uppoaa osaltaan juuri siksi, että tunnistan itseäni kappaleesta paljolti. JV on näyttäytynyt allekirjoittaneelle pitkään lähinnä battleräppärinä, jolla on terävä kieli. Tämä vierailu nosti JV:tä ylemmäs tuosta mielikuvasta. Gasellien, tai kuten leikkisästi nimitän, sukupolvikokemusyhtyeen kappaleelle ei valitettavasti löytynyt YouTubesta videota kuin ääniraitaakaan, joten joudun tarjoamaan Spotifyn vaihdannaisen.
Fetty Wap – Again
Fetty Wapin osalta on nostettava isosti hattua niin tekemisen, sinkkujen suosion kuin onnistuneen debyyttialbumin osalta. Yksi historian sensaatiomaisista genre-edustajista (mitä genreä sitten onkaan), sillä on onnistunut mm. lunastamaan useamman kappaleen kanssa yhtäaikaisesti Billboardin listasijoituksia. Jos maistiainen uppoaa ja artisti ei ole vielä tuttu, suosittelen ehdottomasti tutustumaan muuhun tuotantoon!
Drake – Hotline Bling
Tältä kappaleelta ei käytännössä ole voinut välttyä. Videolla Champagne Papi aka Drizzy Drake nosti Monclerin takkimyynnin moninkertaiseksi ja sai internetin hullaantumaan Drake-meemeistä. Biisi on tullut todistettua tanssilattialla usean baari-illan viimeisenä kappaleena, eikä suotta.
Gasellit – Mahtuuko kyytiin?
Kuten yllä jo mainitsin, Gasellit edustavat tietynlaista ajankuvaa ja sukupolvikokemusta josta ei pääse yli eikä ali. Mahtuuko kyytiin? -kappale oli sinkkuirroitus Hätä-Miikan aka Hätiksen vetämällä vahvan melodisella kertosäkeellä, joka jää mieleen mieleen mieleen.
Kyytiin mahtuu aina.
Pianomies feat. Kube – Motto
Oman musiikkivuoteni osalta Pianomiehen julkaisema soololevy oli paras kotimainen albumi. Levyjulkkarikeikan innostuneet selfiet ovat päätyneet valitettavasti roskakoriin, kiitos kohtuullisen humalaisen kuvaajaystävämme. Motto ei välttämättä ole Solisti-albumin paras biisi, mutta sinkkuirroituksena varmasti eniten soitettu. Eikä toki Kubekaan tee kappaleelle lainkaan huonoa.
Fetty Wap feat. Remy Boyz – 679
Löysin Fetty Wapin hienouden tämän biisin kautta ja pohdin pitkään että mihin genreen kyseisen raidan voisi siilotta. En ole tätä vieläkään keksinyt, mutta tämän 679:ssä Montyn verse (toinen säkeistö) on yksi tämän vuoden parhaimmista – ei niinkään sisällön, mutta mukana räppäämisen helppouden osalta.
Major Lazer feat. Travi$ Scott, 2 Chainz, Pusha T, & Mad Cobra – Night Riders
Ei vuotta ilman Major Lazeria, puhumattakaan Diplosta. Night Ridersin julkaisuiltana painoin ainoastaan play- ja repeat-nappia.
Jamie xx feat. Young Thug, Popcaan – I Know There’s Gonna Be (Good Times)
Tietyistä biiseistä vain kykenee sanomaan ensimmäisellä soittokerralla, että niistä tulee hittejä. Jamie xx ei noin muuten artistina ole aivan oma kuppini teetä, mutta Young Thugin valittava soundi sovitettuna yksinkertaisen hyvään taustaan toimii. Suosittelen tämän lisäksi myös juuri Spotifyyn ilmestyneitä Dre Skullin ja Skeptan remixejä.
LCMDF – Fooled (5/5 Remix)
Muistan monen vuoden takaa Maria Veitolan tv-showsta Le Corps Mince De Françoisen esiintymisen, joka sanottakoon kauniisti, ei lunastanut odotuksiani. Tästä siis jokseenkin skeptisesti LCMDF:n tuotantoon suhtautuneena 5/5-remix upposi kuin kuuma veitsi voihin. Unohtamatta, että parhaan käsitykseni mukaan bändin toinen osapuoli oli soittamassa Flow Festivalien puitteissa levyjä ja laittoi jossakin vaiheessa yötä soimaan monivuotisen ihastukappaleeni. Tästä valinnasta on helposti pääteltävissä, että myös LCMDF:n täytyy olla hyvä.
Antonio – Annan Syyn
Tampereen lahja Suomelle, Antonio sai paikkansa listalla, syinä swäggeröinti, suomi ja R&B.
OverDoz. – Last Kiss
Olen nimittänyt OverDozia hyvän mielen musiikiksi, jota se uupuvan Pharrelinkin myötä edelleen on. Video soveltuu mihin tahansa pimeään maanantaiaamuun erittäin hyvin, sillä meininki on enemmän kuin fresh.
View feat. LCMDF – Lace
Jos väitetään, että suomalaista musiikkia ei voi viedä maailmalle, väitän toisin. View oli ensikosketuksesta lähtien selkeästi artisti, jolla on potentiaali kilpailla muillakin markkinoilla. Vaikka käsittääkseni Avalon EP on omakustanne niin täysin tietämättä tuotanto kuulostaa Cocoan rosterilta (jolle iso hatunnosto, sillä se on todella vakuuttava).
Lacen LCMDF-pitchaukset ovat todellisia koukkuja korville. Erittäin väkevä biisi.
The Game feat. Drake – 100
Kun vielä olin räppipäissäni, The Game oli todella kova nimi ja soi paljon. Nyt itsekin hieman vanhempana huomaan tavallaan nostalgisoivani 100-kappaletta, johon Draken vierailu istuu kuin nappi takkiin. 100 on tavallaan kovin perinteinen rap-kappale, joka ehkä juuri siksi toimii.
Kranium feat. Ty Dolla $ign – Nobody Has To Know (Major Lazer & KickRaux Remix)
Kranium on tuttu artisti vuonna 2013 breikanneen Nobody Has To Know -kappaleensa myötä. Taustaksi: kappale julkaistiin paikalliseen tapaan suhteellisen raakavideona ulos, jonka kautta isompi yleisö löysi Kraniumin. Vuonna 2015 Atlantic kiinnitti Kraniumin rosteriinsa, jonka jälkeen kappale sai nimekkäämmän featin ja tätä kautta ao. Major Lazer & KickRaux remixin. Osaltani remix toi kappaleelle vain entistä pidemmän elinkaaren.
Ben Esser – Love you More
En tiedä Ben Esseristä käytännössä mitään, mutua kuin että Love you more on kaverin ensimmäinen single. Spotify puski sen muutama viikko takaperin Discover Weeklyssä korville ja näin helposti sitä voi päätyä vuoden 2015 TOP20 kappaleet -listalle.
Kube – Guccin Lakanois
Kuben tuorein albumi Purppura ei ainakaan muutaman soiton jälkeen täysin osunut maaliinsa, mutta levyltä löytyy muutama kova kappale (mm. Purppura ja Lähiö Lähiö). Guccin lakanois oli biisi jota joutui maistelemaan. Kappaleen sisältämä autotunen määrä on siinä rajoilla, että koliseeko. Muistan kuitenkin hämärästi flashbackin siitä kuinka jokin myöhäinen ilta biisiä on tullut soitettua repeatilla YouTubesta. Ei käy kieltäminenkään.
Kalle Kinos – Pois
Kalle Kinos aka Idän Ihme aka Tupla-I on itselleni tuttu jo Tamperelaisen rap-orkesteri Maajoukkueen ajoilta, jolloin loikataan helposti 2005-vuoteen. Kalle on mielestäni yksi Suomen kovimmista räppäreistä, jonka linja on pysynyt täysin uniikkina läpi vuosien. Unohtamatta, että kun puhutaan herrasta on tuplariimien vieminen ns. nextille levelille mielikuvissani tatuoitu Kinoksen otsaan.
Marraskuun lopussa julkaistu Syvä Ätmös on ensimmäinen syvästi syvissä vesissä uiva albumi, jossa käydään aktiivisesti läpi Kinoksen alkoholista raitistumista. Pois on kappale siitä ja se osuu – lujaa.
Michel Dida feat. Cherrie, Sabina Ddumba, Silvana Imam, Seinabo Sey, Mapei, Zara Larsson – Höru Mej Bae
On tunnustettava, että oma ruotsin kielen taitoni on auttamattoman surkea. Eksyin kuitenkin kuulemaan kyseisen remixin D.R.E.A.M:in jossakin ohjelmassa. Tämän kappaleen osalta ruotsi (ja ymmärtämättömyyteni) ei haittaa lainkaan. Vahva kappale.
Rich Homie Quan
Valittavalla mausteella varustettujen miesartistien kuoroon liittyy myös Rich Homie Quan, jonka Flex on ollut soitossa. Olen kovasti miettinyt, että miksi tämä on soinut ja keksinyt parhaimmillaan vain yhteyden kertosäkeen yksinkertaisuuteen ja helppouteen. Joka ei silti tee tästä raidasta sen huonompaa.
Sodäär, siinä ne oli. Kappaleet löytyy myös Spotifyn puolelta kiinnostuneille.
Miltä lista maistuu? Jätä kommentteihin kehut, haukut, risut ja ruusut niin kuuntelen sekä saatan ottaa opikseni.